,

Harhakäsityksiä valmentavasta esimiehestä

Olen käynyt satojen esimiesten ja työyhteisön jäsenten kanssa keskustelua siitä, mitä valmentavalla toimintatavalla tarkoitetaan. Vastaukset jakaantuvat laidasta laitaan ja mitä erilaisimpia tulkintoja tulee esille. Ei siis ihme, että välillä voi olla hankalaa toimia valmentavasti, kun ei edes ole luotu yhteistä ymmärrystä sille, mistä siinä on lopulta kyse.

Parin viimeisen viikon ajalta mieleeni nousee muutamia lauseita, jotka kertovat tilanteesta hyvin paljon:

”Meillä on vuosittaisessa kyselyssä yksi kohta, jossa pitää vastata siihen, miten oma esimies valmentaa johdettaviaan. Ainakaan minä en tiedä koska valmennusta tapahtuu. Kun en ylipäätään tiedä, mitä tuolla sanalla valmennus edes tarkoitetaan. Onko sen jotain jääkiekkovalmennusta?”
(pörssiyhtiön asiantuntija)

”Eikö se valmentaminen ole sitä, että esimies kertoo, miten on tarkoitus toimia ja pelata yhdessä.”
(esimies)

Molemmissa mielikuvissa valmentava ote liitetään urheilumaailmaan, erityisesti jääkiekkoon. Valmentaminen business-ympäristössä on kuitenkin eri juttu kuin jääkiekkokaukalon laidalla, vaikka joitain samoja piirteitä onkin. Muutamat harhakäsitykset on hyvä saada oikaistua.

Harha 1: Yksisuuntainen palautteenantaja

Esimies, joka toimii valmentavasti ei saa tuloksia aikaan sillä, että hän antaa johdettavilleen yksisuuntaista palautetta. Palaute on toki tärkeää kehittymisen kannalta, mutta palautteen kohde on liike-elämässä laajempi. Valmentavan esimiehen tavoitteena on lisätä tiimissä olevan palautteen antamisen avoimuutta ja näyttää omaa esimerkkiä sille. Valmentava esimies on kiinnostunut saamaan palautetta johdettaviltaan ja pyytää palautetta tiimin yhteisissä tilanteissa. Näin hän osoittaa mallia sille, että kuka tahansa tiimistä voi ja pitää antaa kelle tahansa tiimistä palautetta.

Harha 2: Esimiehen on oltava huippuasiantuntija

Esimieheen kohdistuu odotuksia johdettavien suunnalta, että hän pystyisi vastaamaan johdettavien arjesta nouseviin substanssiongelmiin. Urheilumaailmassa asiantuntijuuden korostumisella on oma perimänsä. Monessa lajissa on omat tekniikkavalmentajat, joissa valmentaja antaa jatkuvasti palautetta suojattinsa urheilusuorituksen teknisestä toteutuksesta. Liike-elämäkontekstissa valmentava esimies EI ole johdettaviinsa nähden huippu. Jonkin verran on hyvä olla ymmärrystä johdettavien arjesta, mutta ei enempää. Valmentava esimies tukee johdettavaansa parhaiten sillä, että hän mahdollistaa ajattelun kehittymisen tekemällä hänelle haastavia kysymyksiä. Hyvien kysymysten tekeminen on esimiehen erityisosaamista, joka on tärkeämpää kuin substanssiosaamisessa päteminen.

Harha 3: Valmentamista tapahtuu vain ”pelissä”

Usein törmää siihen ajatukseen, että esimiehet ottavat valmentajan hatun päähänsä silloin, kun he ovat pitämässä kahdenkeskistä istuntoa johdettavansa kanssa. Kun tilanne on ohi, valmentaja siirtyy takaisin tavalliseksi esimieheksi. Ei näin! Valmentava esimies on koko ajan valmentaja, koska valmentavan esimiehen toiminta perustuu tietyn tyyppiselle ajattelu- ja toimintaotteelle. Valmentaminen on 90% suhtautumistapaa ja vain 10% tekniikkaa. Jokainen kohtaaminen johdettavien kanssa yksin ja tiimin kanssa perustuvat valmentavalle filosofialle, jossa korostuu osallistava, arvostava ja tavoitteellinen ote.

Harha 4: Valmentaminen on vain valmentajan homma

Parhaat jääkiekkovalmentajat ovat oivaltaneet liike-elämässä tapahtuvan valmentamisen voiman. Kyse on lopulta siitä, miten luoda olosuhteet sille, että tiimin potentiaali tulee käyttöön, kun yhdessä ollaan kulkemassa kohti asetettua tavoitetta. Tulokset syntyvät lopulta ihmisten kautta, jossa haastetaan yksilötasolla siirtymään mukavuusalueelta venymisalueelle ja luodaan ilmapiiri, jossa jokainen valmentaa jokaista. Valmentaminen ei ole vain esimiehen tehtävä, vaan lopulta jokainen tiimiläinen voi valmentaa jokaista. Mitä enemmän tiimiläisten suhtautumistavassa huokuu toisten arvostus sekä halu ottaa kollegojen ajattelu huomioon, ollaan jo pitkällä. Uskallusta ja halua antaa toiselle myös kehittävää ja kannustavaa palautetta. Ottaa konkreettisia asioita ja hankaluuksia puheeksi. Ratkaista yhdessä tilanteita, eikä odoteta, että joku toinen käskee. Kun vielä tiimillä on yhteinen tavoite, johon jokainen on sitoutunut, valmentamisvastuun laajenemisen myötä tulokset myös parantuvat – takuuvarmasti.

Valmentava esimies arvostaa

Arvostaminen on eri juttu kuin arvostelu, joka saa elinvoimansa ylenkatsomisesta ja toisten kritisoinnista. Arvostava esimies näkee johdettavansa samalta tasolta, tavallisena ihmisenä, jolla on käyttämätöntä potentiaalia. Suhtautumalla toiseen arvostavasti, johdettavatkin uskaltavat olla enemmän. Uskalletaan tehdä virheitä ja oppia niistä. Uskalletaan iloita yhdessä toisten onnistumisista. Osataan olla ME! Osataan käyttää jokaisen aivoja ja arvostaa toisten erilaisuutta!

 

Kirjoittaja:
Vesa Ristikangas,
johdon coach, PCC,
Coaching House Finland Oy


Tutustu Vesaan tarkemmin tästä linkistä

 

 

 

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna