Väittävät, että kun ihminen joutuu epämukavuusalueelle, hän kehittyy, kunhan pysyttelee siellä riittävän kauan. – Ahaa, jos putoan avantoon, minusta tulee avantouimari, kunhan maltan lillua hyisessä vedessä riittävän kauan! Ehei, ei se niin mene. Jos putoan avantoon, kehityn heikkojen jäiden välttelijäksi tai vaihtoehtoisesti vainajaksi.
Entä jos epämukavuusalueeni onkin esiintyminen yleisön edessä? Kehittyisinkö sitten hyväksi esiintyjäksi, kunhan pysyttelisin estradilla riittävän kauan? Ehkä. Mutta parempi vaihtoehto on tehokas tietoisuuden herättäminen hyvän esittämisen coachingilla.
Onko oppiminen hyytävää epämukavuusaluetta?
Oppiminen on uusien kytkentöjen rakentamista aivojen hermoverkkoon. Se on kovaa työtä ja siksi se herättää aivoissa muutosvastarintaa. Paitsi jos aivojen omistaja haluaa kokea uuden oppimisen mukavana työnä. – Huh-huh. Siihen tarvitaan motivaatiota ja uusi ajatus oppimisesta. Niitä kehittää hyvä coaching-keskustelu, joka käynnistyy vaikkapa kysymyksellä ”mitä tärkeitä asioita sinun hyvä esiintymisesi palvelee?”
Coachin kanssa avantoon
Seuraavaksi alamme asiakkaan kanssa etsiä esiintymisen myönteisiä piirteitä ja haravoimme aiemmista esiintymisistä maailman pienimpiä henkilökohtaisen onnistumisen mikrohetkiä. Listaamme suurennuslasin kanssa kaikki positiiviset piirteet. Voimme myös muistella vähemmän onnistunutta esiintymistä, jossa hän olisi onnistunut, jos olisi muistanut käyttää olemassa olevia tietojaan ja osaamistaan. Näistä löydöistä kudomme märkäpuvun, joka suojaa avannon kylmyydeltä.
Märkäpuku päällä sukellamme asiakkaan tulossa olevaan esiintymistilanteeseen. Pyydän asiakasta näkemään takanurkan tarkkailijan silmin itsensä ja yleisön, kuulemaan omaa puhettaan, havainnoimaan ilmapiiriä. Sitten nousemme hetkeksi avannon reunalle ja asiakas kuvailee havaintonsa.
Sukellamme uudelleen esitykseen, nyt asiakas tutkii esiintyjänä yleisöään, estradia, omaa tekemistään ja tuntemuksiaan. Pyydän asiakasta vertailemaan mikä muuttuu, kun oma fokus on ensin yleisössä, sitten omassa olossa ja lopuksi esitettävässä asiassa.
Mallioppiminen laajentaa mukavuusaluetta
Kumpi on helpompaa: ”olla hyvä esiintyjä” vai jonkin asian ”esittäminen hyvin” jollekin yleisölle jossakin tilanteessa? Asiakkaani valitsevat aina jälkimmäisen. Olla-verbillä ilmaistava hyvän esiintyjän identiteetti on vaikeampi saavuttaa kuin hyvän esittämisen mallin rakentaminen.
Viimeisessä vaiheessa etsimme asiakkaan kanssa esimerkkejä hyviksi koetuista esityksistä. Kun pilkomme hyviä esityksiä osiin, jotka kuvailevat mitä esiintyjä tarkkaan ottaen tekee, alkaa paljastua, että ”olla hyvä esiintyjä” ei olekaan olemista vaan tekemistä. Tekeminen on opittavissa!
Session lopuksi saan yleensä todeta, että nyt jatkat tietoisen tekemisen toistoja – mielikuvissa ja yleisön edessä – ja ennen pitkää joku sen sinulle sanoo: OLET hyvä esiintyjä.
Tapani Rinne
Coach, muutosvalmentaja, www.ambitio.fi
SCY:n hallituksen jäsen 2015-2017, puheenjohtaja 2006-2008
Lähteet:
Kaiken maailman esitykset ja esiintyjät, joiden mallittamisen aloitin Veli-Matti Toivosen NLP Trainer -koulutusohjelmassa 2002
