Jungilainen coaching

Carl Jungin perintö ulottuu syvälle yksilöllisyyden poluille ja omien erillisten polkujen seuraamisen merkityksiin. Jungilainen coaching pohjautuu Jungin teorioiden syvyyksissä, jossa symbolikieli ja henkilökohtaisten sekä kollektiivisten tietoisuuden tasojen tutkiminen ovat avainasemassa. Nina Pyykkönen puhui Suomen Coaching-yhdistyksen jäsentilaisuudessa jungilaisesta coachingista, jonka peruskiviä, kuten tietoisen ja tiedostamattoman ulottuvuuksia, symbolien merkitystä, keski-iän kriisin haasteita, sekä varjotyöskentelyn voimaa, jotka kaikki voivat edistää yksilön tasapainoista kasvua ja kehitystä, tarkastelemme tässä artikkelissa.

“Ihmiset tekevät mitä tahansa, vaikka kuinka absurdia, välttääkseen kohtaamasta omaa sieluaan. Valistumista ei saavuteta kuvittelemalla valon hahmoja, vaan tekemällä pimeyden tietoiseksi.” – Carl Jung

Jungin teoriat syvyyspsykologiassa 

Jungin teoria on osa syvyyspsykologian laajaa kenttää, jossa se on ollut enemmän marginaalissa verrattuna Freudin teorioihin ja niihin perustuviin suuntauksiin Euroopassa ja laajemmin maailmalla. Tämä johtuu siitä, että Jungin näkemykset perustuvat enemmän kokemuksellisuuteen, lähentyen taiteen alaa enemmän kuin tieteen. Ne ovat empiirisesti epäselvempiä ja vaikeammin mitattavissa kuin nykyisen akateemisen psykologian pääsuuntauksissa, jotka keskittyvät tiukemmin tilastollisiin todennäköisyyksiin sekä ärsykkeisiin ja niiden mittaamiseen. Tämän vuoksi monet ovat vältelleet Jungin teorioihin assosioitumista akateemisessa ympäristössä.

Merkkien ja symbolien syvä merkitys jungilaisessa psykologiassa 

Jungilaisessa ajattelussa merkkien ja symbolien erottaminen on keskeistä. Merkit, kuten STOP-merkki, viittaavat selkeästi yhteen asiaan ilman henkilökohtaisia tulkintoja. Symbolit sen sijaan tarjoavat tilaa yksilön omalle kokemukselle ja tulkinnalle, viitaten aina johonkin itseään suurempaan. Ne antavat suunnan, mutta lopullinen merkitys muodostuu tulkitsijan mielessä, jolloin sama symboli voi herättää eri ihmisissä hyvin erilaisia mielikuvia. Tämä korostaa yksilöllisen kokemuksen ja tulkinnan merkitystä symbolien ymmärtämisessä.

Symbolikieli ja tiedostamaton jungilaisessa coachingissa

Jungilainen coaching keskittyy syvällisesti symbolikielen, henkilökohtaisen ja kollektiivisen tietoisuuden, sekä tiedostamattoman tutkimiseen. Keskeisiä käsitteitä ovat ego, persona, kulttuurinen tietoisuus, kompleksi, arkkityypit (kuten varjo, anima ja animus), symbolit, kuvat, unityöskentely ja aktiivinen imaginaatio. 

Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat keski-iän kriisit ja elämän toisen puoliskon haasteet, jolloin ihmiset tyypillisesti kääntyvät jungilaisen työskentelyn puoleen. Jung korosti, kuinka erilaisia kehitystehtävät ovat elämän ensimmäisellä ja toisella puoliskolla, mikä selittää ihmisten hakeutumisen jungilaiseen työskentelyyn juuri keski-iässä. Keskustelu laajenee myös kokonaisuuden, itsekkyyden ja individuaation käsitteisiin, jotka ovat olennaisia ymmärtääkseen yksilön kehityspolkua.

Tiedostamattoman kielen rooli jungilaisessa psykologiassa

Marie-Louise Von Franz, tunnettu jungilainen analyytikko ja Carl Jungin oppilas, keskittyi työssään unien ja satujen tutkimiseen. Hän pohti, miksi tiedostamaton kommunikoi vaikeasti ymmärrettävällä tavalla eikä ilmaise asioita suorasti. Jung selitti, että tiedostamaton ei käytä rationaalisen tietoisen mielen kieltä, vaan unet ja muut ilmiöt heijastavat meidän syvempää, eläinomaista luontoamme ja yhteyttämme kosmiseen olemukseen. Jungin lahjakkuus metaforien ja sanallisen ilmaisun alueella auttoi avaamaan näitä monimutkaisia käsitteitä.

Symbolikielen merkitys ja tasapaino tietoisen ja tiedostamattoman välillä 

Symbolikieli on luontainen osa ihmisen kokemusmaailmaa, joka usein unohtuu rationaalisen mielen ja yhteiskunnan suosiman loogisen ajattelun myötä. Symbolit ja unet mahdollistavat syvemmän, kokemuksellisen ymmärryksen maailmasta, mutta niiden merkitys jää usein aliarvostetuksi. 

Jungilaisessa coachingissa korostetaan symbolikielen ja unien tärkeyttä henkilökohtaisessa kasvussa, ja pyritään yhdistämään tiedostamaton ja tietoinen mieli. Yhteiskunta asettaa usein vastakkain rationaalisen ajattelun ja syvemmän, intuitiivisen ymmärryksen, mutta todellisuudessa molempia tarvitaan tasapainoiseen elämään. 

Aivojen kaksi puoliskoa symboloivat tätä dualismia, ja niiden yhteistyö mahdollistaa monipuolisen havainnoinnin ja kokemuksen maailmasta. Jungilainen coaching pyrkii aktivoimaan molemmat nämä puolet ja edistämään niiden välistä kommunikaatiota. 

Tietoisuus ja tiedostamaton eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan yhdessä ne muodostavat kokonaisen ihmisen. Ego, tietoisen mielen keskus, on välttämätön osa ihmisen toimintaa eikä sitä tulisi nähdä negatiivisessa valossa.

Kollektiivisen tiedostamattoman syvät ulottuvuudet 

Kollektiivinen tietoisuus kuvaa ihmiskunnan jaettuja kulttuurisia tapoja ja tietoja, mutta se ei ole yhtä merkittävä kuin kollektiivinen tiedostamaton jungilaisessa ajattelussa. Yksilön tiedostamaton sisältää henkilökohtaisia kokemuksia ja tunnetiloja, jotka eivät ole tietoisesti ajateltavissa. 

Persoonallisuus rakentuu yhteisön odotusten ja yksilön sosiaalisten tavoitteiden pohjalta, ja ahdistus voi syntyä, kun yksilön aito minuus ja roolit törmäävät. 

Kollektiivinen tiedostamaton, joka on vieras arkiajattelulle, sisältää perustavanlaatuisia arkkityyppejä, jotka ovat yhteisiä kaikille kulttuureille läpi ihmiskunnan (ja oikeastaan kaiken elollisen) historian. Nämä arkkityypit ovat kuin psykologisia vastineita vaistoille.

Jungilaiset arkkityypit

Arkkityypit, kuten varjo, anima, animus, syklisyys, syntymä, kuolema, ovat psykologian, biologian ja ihmiskokemuksen perustavia elementtejä, jotka ilmentävät ihmisen ja luonnon bipolaarisuutta. Jokaisessa arkkityypissä on sekä positiivisia että negatiivisia puolia, jotka aktivoituvat ja tuovat energiaa. 

Ihmisen kyky muodostaa symboleja ja kuvia on tapa käsitellä näitä arkkityyppejä. Muodostuneet kuvat ovat aina kulttuuri- ja aikasidonnaisia – on siis tärkeää erottaa muodostettu kuva puhtaasta arkkityypistä, jonka kanssa emme voi luonnollisesti tulla suoraan yhteyteen. Jungilaisessa coachingissa hyödynnetään symboleja ja kuvia yhdistäen tiedostamatonta – sekä henkilökohtaista että kollektiivista – ja hyödyntäen niiden voimaa ja merkitystä yksilön kehityksessä.

Kollektiivinen tiedostamaton

Jung selitti: ”Kollektiivinen tiedostamaton on yhtä kuin Luonto isolla L :llä, mikä ylittää pelkät soluprosessit ja on identtinen luonnon kanssa. Tämä ajatus korostaa, että luonto – sisältäen materian – on itsessään meille tuntematon ja sisältää tuntemattomia elementtejä, jotka eivät rajaudu vain tietoisiin mittauksiin. “

“Jungin mukaan vastakohtien, kuten meidän eläinluontomme ja tietoisen ajattelumme, yhdentyminen on välttämätöntä yksilön kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja indivituaatiolle, mikä on ihmiselämän tarkoitus”, Pyykkönen kertoi. Jung näki, että ekologia on erottamaton osa tätä prosessia, vaikka luontoulottuvuuden lisääminen teoriaan on joitakin ihmisiä häirinnyt tai tuntunut liian epärationaaliselta. Jungin näkemyksen mukaan kaikki, biologian vaistot, arkkityypit, symbolit ja kuvat, muodostavat jatkumon, jossa biologia ja psyyke kohtaavat.

Toiseuden voiman tasapainottaminen jungilaisesta näkökulmasta

Työskentely toiseuden kanssa tarkoittaa ihmisen sisäisten, sukupuolesta riippumattomien maskuliinisten ja feminiinisten piirteiden tasapainottamista. 

Esimerkiksi perinteisesti feminiinisiksi koetut henkilöt saattavat kohdata elämänsä aikana hetkiä, jolloin maskuliiniset piirteet, tai toiseus, haluavat tulla enemmän esille. Tämä toiseus ei liity fyysiseen sukupuoleen, vaan henkilön sisäisiin energioihin. Pyykkönen suosittaa tarkastelemaan tätä ilmiötä yinin ja yangin kautta, mikä on neutraalimpi tapa kuvata näitä energioita. Kun ihminen tunnistaa ja hyväksyy sisällään sekä feminiiniset että maskuliiniset puolet, se voi johtaa tasapainoisempaan ja täydellisempään itsetuntemukseen. 

Varjotyöskentelyn taika

Varjotyöskentely on usein psykoterapian keskeinen osa, jossa tutkitaan yksilön piilotettuja, usein pelottavia tai kiellettyjä puolia, jotka tietoinen mieli on hylännyt. Jung korosti, että oman pimeän puolen tunteminen on välttämätöntä kokonaisuuden saavuttamiseksi ja muiden ihmisten pimeyksien ymmärtämiseksi. 

Varjo sisältää sekä negatiivisia että potentiaalisesti tuhoisia aspekteja, jotka voivat ilmetä ulkoisessa maailmassa, esimerkiksi aggressioiden projisointina toisiin. 

Varjon tunnustaminen ja integrointi itseen mahdollistaa sisäisen tasapainon saavuttamisen ja uuden, kokonaisemman minuuden rakentumisen. Tämä prosessi voi olla kivulias, mutta se vapauttaa energiaa ja edistää henkilökohtaista kasvua. 

Varjo sisältää myös aina myös kultakimpaleen eli positiivisen potentiaalin (arkkityyppien bipolaarisuus). Sen toisinaan kivuliaskin integrointi itseen tuo siis aina mukanaan myönteistä – joskus jopa muuttaen elämää suuresti. Varjotyöskentely edellyttää rohkeutta kohdata itsessä olevat kaikki puolet, hyväksyä ne ja oppia toimimaan niiden kanssa.

Varjon kanssa työskentelyn menetelmiä

Työskentely varjon kanssa, joka piileskelee tiedostamattomassa, vaatii tietoisen mielen eli egon höllentämistä, jotta varjomateriaaliin päästään käsiksi. Tämä voi tapahtua sekä elämänkriisien pakottamana että tietoisesti harjoiteltuna esimerkiksi meditaation, kehomieliharjoitusten, luovien menetelmien ja luontoyhteyden kautta. Erityisesti unet tarjoavat voimakkaan yhteyden varjoon. 

Keski-iän kriisi voi myös toimia katalysaattorina, kun ego kohtaa elämän rajallisuuden ja kuolevaisuuden. 

Jungilaisen coachingin tavoitteena on saavuttaa juuri oikeanlainen egon höllentäminen, jolloin tiedostamaton pääsee esiin ja ottaa enemmän tilaa. Syvyyspsykologian päämäärä, individuaatio, tavoittelee kokonaisvaltaista kehitystä kohti jakamatonta kokonaisuutta, integroiden tietoisen ja tiedostamattoman, yksilöllisen ja jaetun sekä kaikki vastakohdat.

Jung on todennut, että kokonaisuutta ei saavuteta leikkaamalla pois yksilön olemisen puolia vaan vastakohtia integroimalla. 

Keski-iän kriisi: elämän metsästä omaan itseen 

Keski-iän kriisi koetaan usein pimeänä metsänä, jossa ihmiset pohtivat olemassaolon peruskysymyksiä ja tuntevat eksyneensä elämänsä suunnassa. Se on normaali kehitysvaihe, joka ei ole sidottu numeeriseen ikään, mutta yleisimmin se ilmenee 40-55-vuotiaiden keskuudessa. 

Kriisi tarjoaa mahdollisuuden kohdata oma varjopuoli ja edetä kohti aitoa itseä, vaikka siihen voi liittyä voimakkaita psyykkisiä oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Keski-iässä moni kokee merkitystyhjiön, kun aiemmin tärkeältä tuntuneet asiat menettävät arvonsa, mikä voi olla osa prosessia, jossa yksilö pyrkii löytämään ja toteuttamaan todellisia lahjojaan.

Jung korostaa, että elämän toisen puoliskon haasteisiin ei yleensä olla valmistauduttu, ja että elämän iltapuolisko vaatii erilaista asennetta ja arvoja kuin nuoruuden ja aikuisuuden alkuvaiheet. Kulttuurimme keskittyy nuoruuteen ja suorittamiseen, mikä tekee siirtymästä kohti elämän ei-rationaalisia ja luovia vaiheita haastavaksi.

Syvyyspsykologian menetelmät ja työskentelytavat

Syvyyspsykologinen työskentely painottaa symbolikielen, leikkisyyden, luovuuden ja ei-rationaalisuuden merkitystä, avaten ovia ymmärrykseen, että fyysinen todellisuus ei ole ainoa olemassa oleva todellisuus. Keskeisiä menetelmiä ovat unien tulkinta, kehotyöskentely, aktiivinen imaginaatio ja luovat menetelmät, joilla pyritään luomaan yhteys tiedostamattomaan.  Tarkoituksena on höllentää egon otetta ja antaa tiedostamattomalle tilaa ilmaista itseään. 

Jungilaisessa coachingissa käytetään luovia työkaluja, kuten värikyniä ja muovailuvahaa, tukemaan asiakkaan itsetutkiskelua ja uusien oivallusten löytämistä. Prosessi tähtää tiedostamattoman ja tietoisen mielen dialogiin, jossa voi syntyä syvällisiä oivalluksia ja muutoksia. 

Vaikka jungilainen coaching voi olla terapeuttista, se ei korvaa psykoterapiaa ja sopii erityisesti henkilöille, jotka ovat valmiita syvälliseen itsetutkiskeluun ja haluavat kehittää luovaa puoltaan kohti kokonaisempaa itseä.

Jungilaiset avainkäsitteet

• Ego on tietoisen mielen keskus, joka auttaa yksilöä navigoimaan arkielämässä. Se on vastuussa päätöksenteosta, itsesuojelusta ja yksilön sosiaalisen identiteetin ylläpitämisestä.
• Symbolit ovat kuvia, esineitä tai sanoja, jotka edustavat jotain suurempaa tai monimutkaisempaa ideaa. Ne ovat tärkeitä syvyyspsykologiassa, sillä ne mahdollistavat yhteyden tietoisen ja tiedostamattoman mielen välillä ja auttavat ilmaisemaan sisäisiä kokemuksia.
• Unityöskentely on prosessi, jossa unia käytetään pääsynä tiedostamattomaan mielen sisältöön. Sen avulla voidaan tutkia piilotettuja tunteita, toiveita ja pelkoja, tarjoten näkemyksiä yksilön sisäiseen maailmaan.
• Individuaatio on prosessi, jossa yksilö kehittää ainutlaatuisen persoonallisuutensa integroimalla tietoisen ja tiedostamattoman mielen sisällöt. Tämä prosessi edistää henkilökohtaista kasvua ja psykologista kokonaisuutta.
• Keski-iän kriisi on elämänvaihe, jolloin yksilöt kyseenalaistavat oman elämänsä merkityksen ja suunnan, usein kohdaten eksistentiaalisia kysymyksiä ja harkiten muutoksia identiteetissään tai elämänsä suunnassa.
• Tiedostamaton ja tietoinen mieli ovat psykologian peruskäsitteitä. Tietoinen mieli sisältää ajatukset ja tietoisuudet, joista olemme aktiivisesti tietoisia, kun taas tiedostamaton mieli käsittää kaikki ne muistot, ajatukset ja tunteet, jotka ovat tietoisen tason ulottumattomissa, mutta vaikuttavat silti käyttäytymiseemme ja kokemuksiimme.
• Anima ja animus ovat Carl Jungin mukaan vastakkaiset feminiiniset ja maskuliiniset arkkityypit, jotka asuvat jokaisen yksilön tiedostamattomassa mielessä. Anima edustaa sisäistä feminiinistä puolta, kun taas animus sisäistä maskuliinista puolta. Nämä arkkityypit vaikuttavat yksilön suhteisiin ja psyykkiseen kehitykseen.

Tämä teksti on koostettu Nina Pyykkösen puheenvuorosta ”Mitä on jungilainen coaching?” Suomen Coaching-yhdistyksen jäsentilaisuudessa.

Sinua saattaa myös kiinnostaa Psyykkinen kuormitus, työn voimavarat ja palautuminen –blogiteksti.