Työnohjaus vai coaching?

Päivi Kupias puhui Suomen Coaching-yhdistyksen jäsentilaisuudessa työnohjauksen ja coachingin eroista ja yhteneväisyyksistä. Puhuessaan coachingista, hänen tarkastelunsa painottui nimenomaan business coachingiin, koska sekä business coaching että työnohjaus toteutetaan työn kentässä ja organisaatioissa.

Mitä coaching on?

Coaching on omien voimavarojen löytämistä ja käyttöönottoa. Coaching auttaa fokusoimaan ajattelua ja toimintaa, saavuttamaan tavoitteita sekä suunnittelemaan toimintastrategioita. Sen avulla saadaan aikaan punnittuja päätöksiä, reflektoivaa oppimista ja syvällistä kehitystä. (Suomen Coaching-yhdistys ry, SCY)

Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. (Suomen Työnohjaajat ry STOry)

Työnohjauksen ja coachingin juuret

”Työnohjaus ja coaching ovat molemmat ohjausmuotoja, joiden tehtävänä on tukea asiakkaan kehittymisprosessia sekä hänen toimijuutensa vahvistumista. Molemmissa käytetään pääasiallisena työskentelymuotona keskustelua, ja näin ollen coacheilta ja työnohjaajilta vaaditaan samanlaista asiakkaan kohtaamiseen liittyvää perusosaamista. Tästä huolimatta ohjausmuodot ponnistavat erilaisista lähtökohdista, ja niillä on erilainen historia. ” (Päivi Kupias, kirja Työnohjaus ja coaching, tukea työssä onnistumiseen, Gaudeamus 2022) 

Coachingin juuret

Coachingin juuret ovat urheiluvalmennuksessa, joskin coaching on saanut vaikutteita monesta eri lähteestä.

Jo 1880-luvulta lähtien coach on auttanut urheilijoita menestymään, mutta tänä päivänä coachingia ei enää yhdistetä urheiluvalmennukseen. 

Nykypäivänä miellettyyn coachingiin on vaikuttanut 1970-luvun alussa Timothy W. Gallweyn ajattelu, jossa hän pureutui syvemmin coachaukseen kirjoittaessaan ensimmäisen kirjansa ”The Inner Game of Tennis”. Ajatuksena on, että coaching poistaa suorituksen häiriöitä ja auttaa yksilöä ottamaan käyttöönsä lisäpotentiaalia. 

Coachingin lähtökohta on, että coach ei neuvo, vaan kysyy kysymyksiä tavoitteista ja onnistumisen kokemuksista – tarkoituksena on nostaa esiin coachattavan ajattelu- ja toimintamalleja.  

Coaching rantautui Suomeen vuosituhannen vaihteessa, jolloin coaching-koulutus ja -käsitys oli yhteneväistä. Sittemmin koulutuksiin on otettu mukaan erilaisia näkökulmia, vaikutteita ja monipuolisuutta psykoterapian viitekehyksestä, neurotieteistä, positiivisesta psykologiasta, systeemiteoriasta sekä kasvatustietiestä. Eri coaching-koulutuksissa painottuvat esimerkiksi life coaching, business coaching, brain based coaching, systeeminen coaching jne. 

Työnohjauksen juuret

Työnohjauksen juuret ovat auttamisammateissa toimivien työntekijöiden työn kehittämisessä ja tukemisessa (alkoi jo noin 100 vuotta sitten). Työnohjauksella oli alun perin sekä koulutuksellinen että työsuojelullinen tehtävä. 

Työnohjaus rantautui Suomeen 1940-luvun alussa painottuen terveydenhoidon, sosiaalityön ja kirkon työntekijöihin ja myöhemmin myös psykoterapautteihin. Kyseessä oli raskasta auttamistyötä tekevien ihmisten ohjaamista, jotta he omassa työssään voivat paremmin ja kehittyvät. Psykiatrian kentässä on lain asetuksissa säädetty, että ohjaajan tulee saada työnohjausta. 

Tänä päivänä työnohjauksen painotus on työn, työtoiminnan ja -tilanteiden tarkastelussa.

Coachingin ja työnohjauksen sanotaan olevan ohjausta – mitä se tarkoittaa?

Ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista ohjattavalle henkilölle. Se on työmenetelmä ja ammatillisen keskustelun muoto, joka edistää keskustelun keinoin ohjauksessa olevan henkilön kykyä parantaa elämäänsä haluamallaan tavalla. Päämääränä on auttaa ohjauksen asiakasta elämään aiempaa tasapainoisemmin ympäristönsä kanssa ja käyttämään omia mahdollisuuksiaan tavoitteellisesti hyväkseen. Ohjauksen avulla voidaan edistää ohjattavan yksilön tai tiimin oppimis-, kasvu-, työ- ja elämänsuunnitteluprosesseja.

Prosessi

Kyse coachingissa ja työnohjauksessa on nimenomaan ohjattavan prosessista ja sen ohjaamisesta.

Ohjaajalla ei tarvitse olla substanssiosaamista asiakkaan tavoitteesta tai aiheesta, vaan asiakas itse tuottaa substanssin ja ohjaaja tukee ohjattavan prosessia. Ja silloin kyse on ohjattavan oppimisesta ja kehittymisestä, siitä miten hän pääsee eteenpäin ja ohjattavan voimavarojen vahvistamisesta. 

Kohtaaminen, läsnäolo, luottamus ja luottamuksellisuus ovat olennaisia tekijöitä näissä ohjausmuodoissa. Puhutaan myös aidosta vuorovaikutuksesta, jossa palautetta ja arviointia puolin ja toisin. 

Coaching vai työnohjaus – miten valita?

Asiakkaan tarve määrittelee sen, millaisia painotuksia ohjauksessa kulloinkin on hyvä olla. “Asiakas haluaa jollain tavalla ratkaisua omaan tilanteeseensa – eikä tietyssä mielessä ole niin merkitystä, millä nimellä ohjausmuotoa kutsutaan, mutta professioiden, työnohjaus ja coaching, kannalta on tärkeää, että tiedetään, mitä kumpikin tarkoittavat”, totesi Päivi Kupias.

Business coachingin yhteydessä käytetään enemmän yritysmaailman kieltä, kun taas työnohjauksessa puhutaan työn perustehtävästä ja sen kirkastamisesta.

Coaching on kumppanuutta luovassa prosessissa, ja sen tarkoitus on inspiroida asiakasta ja saadaan tämän potentiaali käyttöön. Coaching auttaa auttaa fokusoimaan ajattelua, toimintaa ja saavuttamaan tavoitteet.

Työnohjaus puolestaan on työn tutkimista koulutetun työnohjaajan avulla. Ohjauksessa esitetään kysymyksiä, jotka liittyvät työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin. 

Työnohjauksen keskiössä on työ, jossa asiakas suorittaa perustehtäväänsä ja coaching keskiössä on asiakas yksilönä tai tiiminä.

Perustehtävässä on ajatus olemassaolon tarkoituksesta. Päivi Kupias kysyy asiakkaaltaan usein, mikä tämän perustehtävä on mistä tälle maksetaan palkkaa? Kupias herättelee asiakkaan ajattelemaan, miksi tämä ylipäätään on töissä siellä, missä on ja mistä tälle maksetaan palkkaa.

Perustavaa laatua oleva ero. 
Työnohjauksessa ihminen on työn ja perustehtävän ympäröimänä, ja työnohjaus kohdistuu enemmän työhön ja siihen, miten ihminen on osana työtä ja ammattiaan.
Coaching kohdistuu ihmiseen, kyseessä on enemmän yksilön näkökulma ja asioita tutkitaan yksilön tai tiimin kautta.

Päivi Kupias ajattelee, että ohjaus, oli se sitten työnohjausta tai coaching, edistäisi asiakkaan toimijuutta, jotta tämä ei olisi virran vietävänä vaan olisi aktiivinen toimija.  

Ohjauksessa on vastuullisuus, jossa henkilö ottaa vastuuta omasta työstään, sekä pystyvyyttä toteuttaa haluamiaan asioita. 

Vastuullisuuden näkökulma eli perustehtävän kirkastaminen korostuu lievästi enemmän työnohjauksessa, kun taas coachingissa korostuu pystyvyys sekä usko vahvistumiseen ja potentiaalin käyttöönottoon. 

Coachingin tai työnohjauksen tarve?

Kun coachingin tai työnohjauksen tarvetta pohditaan on syytä miettiä:

• Ovatko organisaation tarpeet tärkeitä?
• Kumpi on tärkeämpää: ammattialan tarpeet vai ohjaukseen tulevan asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet?
• Mikä tilaajana tai toimeksiantajan rooli on?
  – Onko hän ohjauksen mahdollistaja vai onko hänellä aktiivinen rooli tavoitteiden asettajana?
  – Onko hän asiakkaan tukija prosessin aikana?
• Mikä on ohjattavan asiakkaan rooli?
  – Riittääkö se, että hän tulee paikalle?
  – Haluaako hän reflektoida?
  – Haluaako hän saavuttaa tavoitteita?
• Mikä se ohjaajan rooli?
  — Onko hän kuuntelija?
  — Onko hän kysyjiä ja haastajia eli jollain tavalla haluaa pistää ihmisen ajattelemaan.
  — Onko hän neuvoja?
• – Mikä ohjaussuhde on?
  – Onko se rajoja ja etäisyyttä ylläpitävä?
  – Onko se onko se lämmin ja lähelle tuleva?

Coaching ja työnohjauksen profiilit

Coachingin profiili

• Asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet on tärkeässä roolissa.
• Coaching-prosessissa tunnelma on lämmin ja tiivis
• Coach kysyy ja haastaa 
• Coachingissa paneudutaan tavoitteiden saavuttamiseen
• Coach tukee asiakastaan
• Coach kuuntelee
• Coach ei jaa neuvoja. 
• Kun tilaaja on organisaatio, toimeksiantaja kytketään tavallisesti mukaan asettamaan tavoitteita ja tukemaan coaching-prosessia

Työnohjauksen profiili

• Asiakkaan ammattialat tarpeet eli se profession tarpeet ovat tärkeässä roolissa
• Työnohjauksen tavoitteena on tavallisesti asiakkaan ammatillinen kasvu ja kehittyminen ammattilaisena
• Asiakkaalle on tärkeää halu ja kyky reflektointi
• Tilaaja on mahdollistaja ja ei useinkaan puutu työnohjausprosessiin
• Työnohjaaja auttaa asiakastaan tutkimaan tilannettaan sekä kirkastamaan perustehtäväänsä
• Työnohjaajan tehtävänä on pitää sellaista etäisyyttä asiakkaaseensa, että hän pystyy olemaan riittävän ulkopuolinen

Teksti on koostettu Päivi Kupiaksen puheenvuorosta Suomen Coaching-yhdistyksen jäsentilaisuudessa.

Kirjoittanut Annele Aarni-Wiklund