Onko teknologia hyvis vai pahis? Mitä asiakaskunnallemme tapahtuu teknologian myötä? Mitä vaihtoehtoja meille on tarjolla? Miten haluamme vaikuttaa tulevaisuuteemme?
Minna-Maria Hytönen toi SCY:n Coaching Dayn puheenvuorossaan esiin, miten teknologia voisi auttaa ohjaustyössä, mitä meidän pitäisi ymmärtää tulevaisuuden asiakkaistamme sekä avasi ajattelua tulevaisuuden visiointiin.
Coachaavia sovelluksia on jo olemassa
Pocket Confidant tarjoaa mahdollisuuden itse-coachaukseen missä ja milloin tahansa. Sovellus tarjoaa mm. ”yksityistä ja luottamuksellista paikkaa, jossa puhua, mahdollisuutta reflektoida itselleen ajankohtaisista ja tärkeistä asioista sekä luomaan tavoitteita”
Woebot.io ohjaa ajattelua askel kerrallaan hyödyntäen kognitiivisen käyttäytymisterapian (Cognitive Behavioral Therapy CBT) mallia. Woebotin kehittäjät ovat psykologeja, jotka yhdistivät terapia-ajatukseen mukaan coachingin ideologiaa: ”Useat tutkimustulokset osoittavat, että ihmiset voivat paremmin coachingin avulla. Coachingissa ihmiset joutuvat tekemään työn itsensä kehittämiseksi itse.”
Coach.me’n ilmaisen version avulla voi luoda uusia tapoja (habbits) ja tavoitteita (targets), joita aplikaation avulla voi mitata ja seurata. Maksullisessa versiossa saa tukea ja harjoituksia valmentajilta.
Teknologia voi olla muutakin kuin sovellus – se voi olla apuväline, jonka avulla coach voi pyytää asiakasta kertomaan taustoistaan ja vastaamaan esikysymyksiin, toiveisiin ja jo ohjata pohtimaan tavoitteita.
Hytönen herätteli ajattelemaan skenaariota, jossa aplikaatio tai ohjelma selvittäisi tulevan asiakkaan taustat automaattisesti. Ohjelma tutkisi asiakkaan sometilit ja etsisi kaiken netistä löydettävissä olevan informaation, joiden pohjalta ohjelma koostaisi asiakkaasta profiilin, jossa on analyysi vaikkapa henkilön preferensseistä, motivoitusmisperusteista ja sitoutumisesta tavoitteisiin. ”Mutta miten validia tieto on coachauksen näkökulmasta” ja ”Milloin mennään liian yksityisiin tietoihin?”, pohtivat osallistujat
Teknologian plussat ja miinukset coachingin näkökulmasta
Coaching Dayn osallistujat totesivat work up’issa, että teknologia mahdollistaisi sen, että coach voisi olla ajasta ja paikasta riippumatta tavoitettavissa. Tihein väliajoin muistuttava ohjelma pitäisi käsittelyssä olevan asian coachattavan mielessä koko ajan, asiakas ei voisi vetkutella, vaan hän voisi edetä prosessissaan nopeammin kuin kasvotusten tapahtuvien sessioiden myötä. Mutta ahdistuuko coachattava siitä, että häntä muistutetaan ja kannustetaan automaattisesti, jatkuvalla syötöllä edistämään itselleen asettamaa asiaa?
Robotticoachauksen kynnys on matala. Aplikaatio on ilmainen, se on saatavilla, jos ihmiseltä löytyy tietokone tai puhelin. Robotticoach ei väsy, se on aina paikalla. Robotilla ei ole vahingossa omaa agendaa. Robotti voi coachata montaa ihmistä samanaikaisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Coachin tehokkuus ja tuottavuus lisääntyy aplikaation skaalautuvuuden myötä, coaching voisi olla kaikkien saatavilla.
Miinuspuolella on se, että robotticoachilta puuttuu kyky empatiaan. Sillä ei ole tunnetaitoja, ja se voi tehdä vääriä tulkintoja. Coach lukee asiakkaan ilmeitä, eleitä ja kehonliikkeitä. Vaisto ja intuitio kertovat omaa sanomaansa coachille ja ohjaavat seuraaviin kysymyksiin. ”Silmistäsi näen, että …” on coachin havainto coachattavasta, johon robotti ei kykene. Coach on läsnä ihmisenä, itsenään. Robotti ei koskaan voi korvata ihmisyyttä.
Teknologia coachin apuna? Hyvä vai paha? Vai sekä että?
ps. lue myös blogi Robotit eivät voi innostua
