Sitouta tavoitteisiin, blogin banneri

SITOUTA TAVOITTEISIIN

Valmentava johtamisote rakentuu tavoitteelliselle, arvostavalle ja osallistavalle toimintatavalle. Tavoitteisiin sitoutumista ei tapahdu ilman valmentavaa otetta, jolla rohkaistaan jokaista käyttämään omia aivojaan ja kykyjään ratkaista arjen tilanteita – yhdessä kollegojen kanssa.

”Kyllä meillä tavoitteista puhutaan ja viestitään. On mustwinit ja scorecardit. Raporttia väännetään ja tekemistä riittää. Samaan aikaan huomaan ajattelevani tiimiäni ja sen toimintaa. En ole nimittäin lainkaan tyytyväinen siitä, miten yhteiset tavoitteet oikeasti ohjaavat tekemistämme. Yhteiset jäävät yksilöllisten tavoitteiden jalkoihin.”

Erään asiantuntijaorganisaation johtajan pohdinta tavoitteista ja niiden ohjausvoimasta on tuttua kuultavaa. Ymmärretään, että tavoitteita tarvitaan, mutta niissä oleva potentiaali jää hyödyntämättä. Sitoutumista yhteiseen on kuitenkin mahdollista lisätä. Seuraavia neljää sitouttamisvoimaa kannattaa kokeilla – joko erillisinä tai vaikka kaikkia yhdessä.

Sitouttamisvoima 1: Merkityksellisyys kantaa

Sitoutuminen edellyttää merkityksen ymmärtämistä. Asian tekee haasteelliseksi se, että tyypillisesti ns. ylhäältä annetut tavoitteet eivät elä eivätkä ”tunnu missään”. Annetut tavoitteet ovat usein etäisiä, joista myös merkitys jää kaukaiseksi. Merkityksellisyys syntyy huomattavasti paremmin itsemääritettyjen tavoitteiden kautta. Kun tiimi lähtee itse määrittämään tavoitteitaan yhteisen keskustelun kautta, tunne-energia aktivoituu. Kun on saatu yhdessä rakentaa tavoitteet, merkityksellisyys ja sen myötä sitoutumisen määrä on ihan eri tasoa.

Sitouttamisvoima 2: Sitoutuminen on suunnitelmallisuutta ja tekoja

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Olemme hyviä puhumaan ja aikomaan asioita. Merkityksellisyys ja mahdollinen tunne-energia ei kuitenkaan vielä ole tae sille, että tapahtuisi liikettä tavoitteen mukaisesti. Aikomus on vietävä konkretiaan vastaamalla kysymykseen: Mitä yhteinen tavoite tarkoittaa minulle käytännön tekoina? Kun vielä vastaukset saadaan sanottua ääneen toisten kuullen ja kirjattua ylös, sitoutumisen asteessa ollaan jo pitkällä.

Sitouttamisvoima 3: Toimeenpanon voima

Varmista liike. Kirjatut suunnitelmat saadaan todeksi, kun käytetään yksilöllistä ja yhteistä ajatteluenergiaa siihen, miten tekemisessä kukin varmistaa toimeenpanon. Tarvitaan mm. kykyä priorisoida sekä pitää katse riittävän usein yhteisessä pallossa, jotta liike pysyy. Ne tiimit, jotka kantavat yhteisesti vastuuta sovitusta, pääsevät eteenpäin. Vastuu tarkoittaa oman tekemisen lisäksi myös kiinnostusta kollegan tekemisestä.

Sitouttamisvoima 4: Palaute on rohkeuden mitta

Tiimin palautekulttuuri on piste i:n päällä tavoitteen mukaisen toiminnan varmistamisessa. Kun tiimiläiset käyvät säännöllisesti sovittujen tekemisten tsekkauspalavereja ja suunnantarkistussessioita, pohja onnistumiselle on luotu. Kun kukin on vastuussa tekemisistään toisille tiimiläisille, eikä pelkästään omalle esimiehelleen, jatkuva kehittymistä ja tavoitteiden mukaan ohjautumista tapahtuu.

Valmentava ote on tavoitteellista

Valmentava johtamisote rakentuu tavoitteelliselle, arvostavalle ja osallistavalle toimintatavalle. Tavoitteisiin sitoutumista ei tapahdu ilman valmentavaa otetta, jolla rohkaistaan jokaista käyttämään omia aivojaan ja kykyjään ratkaista arjen tilanteita – yhdessä kollegojen kanssa.

100-vuotias Suomi tarvitsee tavoitteisiin sitoutuneita organisaatioita, jotka rakentavat onnistumistarinoita ja kehittävät toimintaansa systemaattisesti kohti valmentavaa johtamiskulttuuria, jossa yhteisellä dialogilla on merkittävä tehtävä. Ilman keskustelua ei ole sitoutumista.

Onnistumisia rakennetaan valmentamalla ja sitoutumista tavoitteisiin luodaan puhumalla ja tekemällä.

 

Kirjoittaja:
Vesa Ristikangas,
Executive Coach,
vesa.ristikangas@bomentis.fi,
www.bomentis.fi
Suomen Coaching-yhdistyksen jäsen