Coaching ja positiivinen psykologia

Coaching ja positiivinen psykologia

8.10.2025

Annele Aarni-Wiklund

Coaching ja positiivinen psykologia muodostavat yhdessä voittavan yhdistelmän, joka tukee tutkitusti sekä tavoitteiden saavuttamista että hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistumista. Kun coachingin käytännön menetelmät yhdistyvät positiivisen psykologian tutkimukseen, syntyy synergia, joka auttaa ihmisiä löytämään vahvuuksiaan, kehittämään resilienssiä ja rakentamaan merkityksellistä elämää. Tätä kutsutaan positiivisessa psykologiassa kokonaisvaltaiseksi kukoistukseksi.

Miksi coaching ja positiivinen psykologia ovat voittava yhdistelmä?

Coachingin ja positiivisen psykologian yhdistäminen tuo yhteen tavoitteellisen kehittymisen ja ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaat puolet.

  • Perustuu coaching-psykologian ja hyvinvoinnin tieteelliseen tutkimukseen
  • Tuottaa saavuttamisen lisäksi hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistumista
  • Hyödyntää inhimillisiä voimavaroja ja vahvuuksia coaching-prosessin tukena
  • Kokoava suuntaus kaikesta siitä, mikä coachingissa toimii tutkitusti 
  • Tuottaa merkityksellisyyttä ja vahvistaa myös valmentajan omaa hyvinvointia

Mitä positiivinen psykologia on?

positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia on psykologian suuntaus, joka keskittyy siihen, mikä tekee elämästä hyvää, merkityksellistä ja elämisen arvoista. Se ei siis ole ”positiivisuuden psykologiaa” tai pelkkää hyvän mielen tavoittelua, vaan tieteellinen tutkimusala, joka selvittää, miten ihmiset voivat kukoistaa, vahvistaa hyvinvointiaan ja löytää merkitystä arjestaan. Toisin kuin perinteinen psykologia, joka on pitkään painottanut mielenterveyden ongelmia ja kärsimystä, positiivinen psykologia kysyy: Mitä tekevät ne ihmiset ja yhteisöt, jotka voivat hyvin ja kokevat elämänsä onnelliseksi?

Filosofiset juuret: Sokrates ja Aristoteles

Positiivisen psykologian juuria voi jäljittää jo antiikin filosofiaan. Ehkä ensimmäinen “life coach” oli Sokrates, joka tunnetaan sokraattisesta menetelmästä: kysymysten esittämisestä, dialogista ja oivalluttamisesta. Samat menetelmät – hyvillä kysymyksillä ajattelun avaaminen ja asiakkaan omien ratkaisujen tukeminen – ovat yhä coachingin ytimessä.

Toinen keskeinen hahmo on Aristoteles, jonka filosofiaan pohjautuu moni positiivisen psykologian keskeinen käsite. Aristotelen käsite, eudaimonia tarkoittaa hyveellisestä ja tarkoituksellisesta elämästä, jossa yksilö toteuttaa korkeampaa potentiaaliaan ja elää hyveellisesti. Eudaimonia ei ole nopeaa nautintoa (hedonismia), vaan syvempää merkityksellistä onnellisuutta ja kukoistusta – samaa, mitä positiivinen psykologia pyrkii tutkimaan ja ymmärtämään.

Positiivisen psykologian synty ja Martin Seligmanin merkitys

Positiivinen psykologia syntyi 1990-luvun lopulla, kun yhdysvaltalainen psykologi Martin Seligman nosti esiin tarpeen tutkia hyvää elämää yhtä järjestelmällisesti kuin psykologiatieteessä oli tutkittu pahoinvointia ja mielen sairauksia. Hänen mukaansa psykologian oli aika täydentää ongelmakeskeistä näkökulmaa tutkimalla myös sitä, mikä saa ihmiset voimaan hyvin.

Seligmanin kirja Authentic Happiness (suom. Aito onnellisuus) toi positiivisen psykologian suuren yleisön tietoisuuteen. Positiivisen psykologian tutkimukset vahvistivat, että myönteiset tunteet, vahvuuksien hyödyntäminen, hyvät ihmissuhteet ja merkityksellisyyden kokeminen ovat avainasemassa hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämisessä. Ensimmäisiin positiivisen psykologian koulutusohjelmiin osallistui myös coacheja, mikä teki suuntauksesta alusta lähtien tiiviisti sidoksissa valmennuksen käytäntöihin.

Positiivisen psykologian kehitys ja tutkimusaallot

Positiivinen psykologia on kehittynyt yli kahden vuosikymmenen aikana vaiheittain. Sen tutkimusta voidaan kuvata kolmen aallon kautta. Jokainen aalto on laajentanut näkökulmaa ja vastannut aiempaan kritiikkiin, jolloin alasta on tullut syvempi ja moniulotteisempi.

Ensimmäinen aalto: onnellisuus ja myönteiset tunteet

Ensimmäisessä aallossa 1990–2000-luvuilla huomio kohdistui onnellisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja hyvän elämän elementteihin. Tutkimus kartoitti kiitollisuutta, optimismia, ilon kokemuksia ja ihmissuhteiden merkitystä hyvinvoinnille. Tämä vaihe toi esiin sen, että positiiviset tunteet eivät ole vain mukava lisä elämässä, vaan ne auttavat ihmistä ajattelemaan luovemmin, rakentamaan voimavaroja ja palautumaan vastoinkäymisistä.

Barbara Fredricksonin tunnettu Broaden and Build -teoria osoitti, että myönteiset tunteet laajentavat ajattelua ja rakentavat psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia resursseja. Tästä tuli yksi positiivisen psykologian kulmakivistä ja samalla perustelu sille, miksi coachingissa kannattaa tietoisesti vahvistaa asiakkaan onnistumisia ja vahvuuksia.

Toinen aalto: kokonaisvaltainen ihmisyys ja kaikkien tunteiden hyödyt

Toisessa aallossa 2010-luvulla huomio laajeni pelkästä onnellisuudesta kohti kokonaisvaltaista ihmisyyttä. Tutkijat, kuten Todd Kashdan, Robert Biswas-Diener ja Tim Lomas, nostivat esiin sen, ettei ihmisen hyvinvointia voi ymmärtää ilman vaikeita kokemuksia. Elämään kuuluvat myös suru, epävarmuus ja kärsimys, ja niiden läpikäyminen voi lisätä merkityksellisyyden tunnetta ja resilienssiä.

Tässä vaiheessa tutkimus alkoi puhua siirtymästä happiness to wholeness – onnellisuudesta kokonaisvaltaisuuteen. Ihmisen kukoistus ei ole vain positiivisia hetkiä, vaan kykyä elää täyttä elämää kaikkine sävyineen. Coachingissa tämä tarkoittaa sitä, ettei vaikeita tunteita tarvitse kiertää, vaan niiden äärelle voidaan pysähtyä turvallisesti.

Kolmas aalto: yhteisöllisyys ja systeeminen näkökulma

Kolmannessa aallossa 2020-luvulla huomio on siirtynyt yksilöstä yhteisöön. Tutkimuksen ydin on kysymys: miten voimme voida hyvin yhdessä? Painopiste on yhteisöllisyydessä, systeemisessä näkökulmassa ja kulttuurisessa monimuotoisuudessa.

Positiivinen psykologia ei enää tarkastele vain yksilön onnellisuutta, vaan myös sitä, miten koulut, työyhteisöt ja yhteiskunnat voivat kukoistaa. Tämä vaihe korostaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, inklusiivisuutta ja sitä, että hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa. Coachingissa tämä näkyy esimerkiksi systeemisen coachingin nousuna: ihmistä ei nähdä irrallaan ympäristöstään, vaan osana kokonaisuutta.

Kritiikki ja tieteen kehittyminen

Positiivista psykologiaa on kritisoitu alusta asti. Ensimmäisinä vuosina kritiikki kohdistui siihen, että ala tuntui keskittyvän liikaa ”hymynaamoihin” ja ylipositiivisuuteen. Myös länsikeskeinen näkökulma, kaupallisuus ja yksilökeskeisyys herättivät keskustelua.

Tieteessä kritiikki on kuitenkin välttämätön osa kehitystä. Juuri palautteen ja keskustelun kautta positiivinen psykologia on vahvistunut ja laajentunut. Nykyisin se nähdään moniäänisenä ja moniulotteisena tieteenalana, jossa yhdistyvät yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmat. Coachingille tämä kehitys tarjoaa entistä rikkaamman työkalupakin: sen avulla voidaan huomioida sekä yksilön sisäiset voimavarat että hänen elinympäristönsä 

Coaching ja positiivinen psykologia yhdessä

Kun coaching ja positiivinen psykologia yhdistetään, tuloksena on enemmän kuin osiensa summa. Coaching tarjoaa käytännönläheisen prosessin tavoitteiden saavuttamiseen ja oivallusten tukemiseen, kun taas positiivinen psykologia tuo tueksi tutkittuja menetelmiä ja tietoa siitä, mikä vahvistaa hyvinvointia ja resilienssiä.

Tutkimustausta ja käytännön sovellukset

Positiivisen psykologian ja coachingin liitto ei ole sattumaa, vaan sen taustalla on runsaasti tutkimusta. Esimerkiksi Susie Greenin ja Stephen Palmerin teokset ovat koonneet yhteen tutkimusnäyttöä siitä, millaisilla interventioilla voidaan vahvistaa asiakkaan hyvinvointia ja auttaa häntä saavuttamaan tavoitteensa.

Tutkimuksissa on osoitettu, että positiivisen psykologian työkaluilla voidaan tukea kolmea osa-aluetta, jotka coachingissa ovat keskeisiä:

  • tavoitteiden saavuttaminen,
  • psyykkinen joustavuus ja palautumiskyky (resilienssi),
  • sekä kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että coaching-prosessiin tuodaan harjoituksia, joissa asiakas tunnistaa vahvuuksiaan, harjoittaa kiitollisuutta, pysähtyy myönteisten tunteiden äärelle tai pohtii elämänsä merkityksellisiä arvoja. Näin coaching ei jää pelkästään tavoitteiden saavuttamisen välineeksi, vaan siitä tulee syvempiä hyvinvoinnin järjestelmiä vahvistava prosessi. Positiivisen psykologian valmentaja myös ohjaa coaching-prosessia systeemisesti ja vastuullisesti nämä hyvinvointinäkökulmat laaja-alaisesti huomioiden. 

RAW-malli: Resilienssi, Achievements ja Well-being

Yksi tunnettu tapa kuvata coachingin ja positiivisen psykologian yhdistämistä on RAW-malli (Green & Palmer). Mallin mukaan hyvin toteutettu positiivisen psykologian coaching vahvistaa kolmea keskeistä ulottuvuutta:

  • Resilienssi – psyykkinen joustavuus ja kyky selviytyä vastoinkäymisistä.
  • Achievements – tavoitteiden saavuttaminen ja merkityksellisten asioiden toteuttaminen.
  • Well-being – kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kukoistus.

Mallin voi nähdä myös käänteisenä: jos nämä kolme eivät toteudu, ihminen voi ajautua “lakastuksen kierteeseen”, jossa hyvinvointi heikkenee ja tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Tällöin RAW kääntyy sanaksi WAR – kuvaamaan sisäistä taistelua ja kuormittumista.

RAW-malli antaa coachille käytännön viitekehyksen: onnistunut valmennus ei ole vain tavoitteiden saavuttamista, vaan myös voimavarojen rakentamista ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista. Parhaimmillaan vahvuudet, voimavarat ja hyvinvointiresurssit toimivat moottorina myös tavoitteiden saavuttamisessa, mikä on myös tutkitusti hyvinvointia vahvistavaa. Näin syntyy systeeminen hyvinvoinnin itseään ruokkiva kehä, jonka lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. 

Holistinen ja eettinen lähestymistapa coachingissa

Yksi coachingin ja positiivisen psykologian tärkeimmistä yhteisistä periaatteista on holistinen ihmiskuva. Ihminen nähdään kokonaisuutena, jossa työ, terveys, ihmissuhteet ja tunne-elämä kietoutuvat yhteen. Coachingissa ei siis voida valmentaa vain yhtä osa-aluetta irrallaan muusta elämästä.

Tämä näkökulma liittyy myös eettisyyteen: valmennuksen ei tule tukea tavoitteita, jotka vaarantavat hyvinvoinnin, kuten jatkuvaa ylikuormitusta tai itselle haitallisia toimintamalleja. Positiivinen psykologia tuo tähän tutkimusperustaisen näkökulman: tavoitteiden saavuttaminen on kestävää vain silloin, kun se tapahtuu hyvinvointia vahvistaen.

Holistinen ja eettinen lähestymistapa vahvistaa coachin ja asiakkaan välistä luottamusta ja tekee prosessista merkityksellisen molemmille osapuolille. Coaching ja positiivinen psykologia yhdessä auttavat luomaan olosuhteet, joissa ihminen voi sekä saavuttaa tavoitteensa että voida hyvin matkalla niitä kohti.

Negatiivinen vinouma coachingissa

Ihmisen mieli on luontaisesti viritetty huomaamaan uhkia ja vaaroja. Tätä taipumusta kutsutaan negatiiviseksi vinoumaksi (negativity bias). Evoluution näkökulmasta se on ollut elintärkeää: esi-isämme selviytyivät, koska he huomasivat vaaran merkit nopeasti ja reagoivat niihin. Nykymaailmassa sama mekanismi näkyy kuitenkin siinä, että huomaamme helpommin virheet ja epäonnistumiset kuin onnistumiset ja myönteiset asiat.

Negatiivinen vinouma vaikuttaa kaikkeen ajatteluumme – myös coaching-prosessissa. Coach saattaa jäädä murehtimaan yhtä epäonnistunutta valmennuskertaa, vaikka suurin osa olisi sujunut hyvin. Samalla tavalla valmennettava voi jumittua omiin epäonnistumisiinsa sen sijaan, että huomaisi edistymisensä.

Tutkimusten mukaan negatiiviset tunteet ovat usein intensiivisempiä ja pitkäkestoisempia kuin positiiviset. Tämä tarkoittaa, että huonot kokemukset painavat vaakakupissa enemmän kuin hyvät. Esimerkiksi kiire, stressi tai väsymys voimistavat vinoumaa entisestään – silloin mieli kääntyy helposti synkkiin ajatuksiin ja ratkaisukeskeinen ajattelu jää taka-alalle.

Coachin kannalta negatiivisen vinouman ymmärtäminen on olennaista. Kun tiedämme, että ihmisen mieli toimii näin, voimme tuoda tietoisesti mukaan positiivisen psykologian työkaluja: huomion siirtämistä onnistumisiin, vahvuuksiin ja myönteisiin tunteisiin. Tämä ei tarkoita ongelmien kiertämistä, vaan sitä, että valmennettava oppii näkemään vaihtoehtoisia näkökulmia ja löytämään voimavaroja myös haastavissa tilanteissa.

Esimerkiksi kysymys “Mikä on tällä viikolla sujunut hyvin?” voi avata täysin uuden suunnan keskustelulle. Kun huomio siirtyy onnistumisiin, se aktivoi luovuutta, lisää resilienssiä ja rakentaa psyykkisiä voimavaroja. Näin coaching tukee valmennettavan kykyä tasapainottaa negatiivista vinoumaa ja löytää realistisemman ja toiveikkaamman näkökulman elämäänsä.

Neljä synergiaa: Coaching ja positiivinen psykologia käytännössä

Coaching ja positiivinen psykologia kohtaavat kaikkein konkreettisimmin käytännön työssä – siinä, miten valmentaja ohjaa asiakasta kohti tavoitteita ja samalla vahvistaa hänen hyvinvointiaan. Tutkimusten pohjalta on tunnistettu viisi keskeistä synergiaa, jotka tekevät tästä yhdistelmästä erityisen voimakkaan.

Hyvän huomaaminen ja myönteiset tunteet

Ensimmäinen synergia liittyy myönteisiin tunteisiin ja onnistumisten huomioimiseen. Kun coachingissa tuodaan esiin se, mikä on sujunut hyvin, asiakkaan energia ja luovuus lisääntyvät. Positiiviset tunteet eivät ole vain miellyttäviä hetkiä – ne avaavat ajattelua, lisäävät psykologisia resursseja ja antavat voimaa edetä kohti tavoitteita.

Barbara Fredricksonin Broaden and Build -teoria tukee tätä näkökulmaa: myönteiset tunteet laajentavat havaintokenttää ja rakentavat voimavaroja, joista on hyötyä myös tulevaisuudessa. Coach voi hyödyntää tätä esimerkiksi kysymällä jokaisen tapaamisen alussa: “Mikä onnistui tällä viikolla?” Tällainen kysymys siirtää huomion pois ongelmista kohti vahvuuksia ja mahdollisuuksia.

Vahvuudet ja vahvuustyökalut

Toinen synergia perustuu vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Vahvuudet ovat positiivisen psykologian ydin, ja niiden avulla ihminen voi saavuttaa tavoitteita kestävämmällä tavalla.

Tunnettu VIA-vahvuustesti tarjoaa välineen omien luonteen vahvuuksien kartoittamiseen. Lisäksi erilaiset vahvuuskortit ja harjoitukset konkretisoivat asiakkaalle, mitä vahvuuksia hänellä jo on ja miten niitä voi käyttää. Esimerkiksi vuorelle kiipeämisen metafora auttaa hahmottamaan, mitä resursseja tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen.

Kun asiakas tiedostaa vahvuutensa ja oppii käyttämään niitä tietoisesti, motivaatio kasvaa ja esteistä selviäminen helpottuu. Vahvuuksien hyödyntäminen tukee myös sitkeyttä – pitkäjänteinen työ tavoitteiden eteen tuntuu kevyemmältä, kun sen voi tehdä omien vahvuuksien varassa.

Mindfulness ja tietoisuustaidot

Kolmas synergia on mindfulness eli tietoisuustaitojen hyödyntäminen coachingissa. Nykypäivän hektinen arki, jatkuva digikuormitus ja keskeytykset vaikeuttavat keskittymistä. Mindfulness tuo keinoja rauhoittua, tulla läsnä olevaksi ja kohdistaa huomio siihen, mikä on merkityksellistä.

Coachingissa jo yksinkertaiset harjoitukset – kuten muutama syvä hengitys ennen keskustelun aloittamista – voivat auttaa asiakasta rauhoittumaan ja avautumaan uusille näkökulmille. Läsnäolo tarttuu: kun coach on itse rauhallinen ja keskittynyt, asiakas peilaa tätä ja saa kokemuksen turvallisesta tilasta.

Mindfulness avaa myös tien syvempiin teemoihin, kuten itsemyötätuntoon ja omien tunteiden kohtaamiseen. Se ei ole vain tekniikka, vaan asenne: kyky pysähtyä, hyväksyä nykyhetki ja toimia tietoisemmin sen pohjalta.

Tunne- ja myötätuntotaidot

Neljäs synergia liittyy tunteiden ymmärtämiseen ja myötätuntoon. Positiivinen psykologia on tuonut paljon tietoa tunteiden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Coachingissa tämä tarkoittaa sitä, että valmentaja ei pelkää pysähtyä vaikeidenkaan tunteiden äärelle.

Erityisen tärkeä näkökulma on itsemyötätunto, jota on tutkinut mm. Kristin Neff. Hänen mukaansa itsemyötätunto rakentuu kolmesta osasta:

  • tietoisuus omista tunteista (mindfulness),
  • yhteinen ihmisyys (kokemus siitä, ettei ole yksin),
  • sekä tietoinen ystävällisyys itseä kohtaan.

Kun asiakas oppii suhtautumaan itseensä lempeämmin, hän pystyy paremmin jatkamaan tavoitteitaan ja käsittelemään epäonnistumisia ilman lannistumista. Coach voi tukea tätä tarjoamalla tilaa tunteille ja ehdottamalla tutkittuja harjoituksia, jotka vahvistavat itsemyötätuntoa.

Hyvinvointi coachille ja asiakkaalle

Coachingin hyödyt eivät rajoitu vain asiakkaaseen – ne vahvistavat myös coachin omaa hyvinvointia. Kun coach saa olla mukana auttamassa toista ihmistä eteenpäin, se lisää merkityksellisyyden kokemusta ja voi vahvistaa myös hänen omaa resilienssiään.

Coaching ja positiivinen psykologia yhdessä luovat siis kaksisuuntaisen vaikutuksen: asiakas saa työkaluja kukoistukseen ja tavoitteiden saavuttamiseen, ja coach puolestaan kokee työnsä palkitsevana ja merkityksellisenä. Tämä rakentaa kestävää perustaa pitkäaikaiselle valmennussuhteelle ja alalle kokonaisuudessaan.

Harjoituksia ja menetelmiä coachingissa

Positiivisen psykologian ja coachingin yhdistämistä tukevat monipuoliset käytännön harjoitukset ja työkalut. Ne tuovat valmennukseen konkreettisuutta ja auttavat asiakasta siirtämään oivalluksiaan käytäntöön. Harjoitusten avulla asiakkaan vahvuudet ja voimavarat tulevat näkyviksi, ja hän saa välineitä myös vaikeiden vaiheiden yli selviämiseen.

Vuorelle kiipeämisharjoitus

Yksi tunnettu harjoitus on vuorelle kiipeämisen metafora, jossa tavoite sijoitetaan vuoren huipulle. Viivi Pentikäisen kehittämässä positiivisen psykologian valmennusharjoituksessa vuoriharjoitus on pilkottu osiin: ensimmäisenä asiakas pysähtyy miettimään: mitä askeleita olen jo ottanut matkalla kohti huippua, eli huomaaman hyvän ja missä hän jo on. Seuraavaksi pohditaan, mitä vielä tarvitaan, ja millä vahvuuksilla asiakas ponnistaa eteenpäin ja kohti tavoitetta. 

Harjoitus auttaa hahmottamaan sekä edistymistä että tulevia haasteita. Lisäksi se tuo näkyväksi ne voimavarat, joita asiakas voi hyödyntää, sekä mahdolliset uudet taidot tai vahvuudet, joita hänen kannattaa harjoitella. Näin tavoitteesta ei tule vain kaukainen päämäärä, vaan sen saavuttaminen näyttäytyy vaiheittaisena ja realistisena prosessina.

Vahvuuskortit ja muut työkalut

Toinen käytännöllinen väline ovat vahvuuskortit, joita on nykyään saatavilla monenlaisia. Korttien etuna on konkreettisuus: kuva, sana tai symboli auttaa jäsentämään ajatuksia ja tekee vahvuuksista näkyviä. Asiakas voi valita korteista ne vahvuudet, jotka kuvaavat häntä parhaiten, ja pohtia, miten niitä voisi hyödyntää paremmin arjessa tai työssä.

Vahvuuskortit tukevat myös dialogia. Coach voi kysyä: “Missä tilanteessa tämä vahvuus on jo tullut esiin?” tai “Miten voisit käyttää tätä vahvuutta tavoitteen saavuttamisessa?” Tällaiset kysymykset tekevät vahvuuksista eläviä ja auttavat asiakasta sitoutumaan niiden käyttöön.

Korttien lisäksi coachingissa voidaan hyödyntää myös muita positiivisen psykologian työkaluja, kuten kiitollisuuspäiväkirjaa, RMP-motivaatioprofiilia tai erilaisia itsemyötätuntoharjoituksia. Kaikille näille on yhteistä se, että ne tukevat asiakkaan omaa oivallusta ja vahvistavat hänen kykyään rakentaa hyvinvointia arjessaan.

Palaute coachingissa – ääneen sanotun voima

Palaute on yksi voimakas työkaluista, ja sen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Positiivisen psykologian näkökulmasta erityisen tärkeää on myönteinen palaute, sillä se vahvistaa asiakkaan uskoa itseensä, luo energiaa ja kannustaa jatkamaan eteenpäin.

Usein ajatellaan, että palaute kuuluu työelämään lähinnä arvioinnin tai kritiikin kautta. Coachingissa korostuu kuitenkin toinen puoli: rohkaisevat sanat, onnistumisten huomaaminen ja kiitoksen antaminen. Kun palaute sanotaan ääneen, sen vaikutus on välitön ja voimakas – se jää asiakkaan mieleen ja vaikuttaa sekä palautteen saajaan että sen antajaan.

Voidaan sanoa, että positiivinen palaute on kuin lääke: vain otettu lääke tehoaa. Vasta ääneen lausuttu palaute vaikuttaa – se ei toimi, jos se jää ajatuksen tasolle. Myönteinen palaute toimii siis kaksisuuntaisesti: se vahvistaa asiakkaan motivaatiota ja lisää samalla coachin omaa kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa yksinkertaisia mutta tärkeitä hetkiä: coach kiittää asiakasta sitoutumisesta, nostaa esiin sen, mikä on jo sujunut hyvin, tai rohkaisee jatkamaan vaikeuksista huolimatta. Näin coaching-prosessiin syntyy turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa asiakkaan on helpompi kokeilla uutta ja venyä omien rajojensa yli.

Palautteen ääneen sanominen on siis enemmän kuin kehu tai kohteliaisuus. Se on tietoinen teko, joka tukee ihmisen kasvua ja rakentaa hänen hyvinvointiaan – aivan yhtä tärkeä osa coachingia kuin tavoitteiden asettaminen tai harjoitusten tekeminen.

Yhteenveto: Coaching ja positiivinen psykologia voittavana yhdistelmänä

Coaching ja positiivinen psykologia muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tukee sekä tavoitteiden saavuttamista että hyvinvoinnin vahvistamista sekä pitkäkestoisen hyvinvoinnin kannalta oleellista psyykkistä joustavuutta, eli resilienssiä. Coaching tuo prosessiin rakenteen, kysymykset ja oivalluttavan vuorovaikutuksen, kun taas positiivinen psykologia antaa sille tieteellisen perustan ja käytännön menetelmiä, joilla voidaan lisätä resilienssiä, myönteisiä tunteita ja merkityksellisyyden kokemusta.

Historialliset juuret Sokrates ja Aristoteles muistuttavat, että kysymisen taide ja hyvän elämän pohdinta ovat kulkeneet ihmisen mukana vuosituhansia. Positiivisen psykologian tutkimus toi nämä teemat uudella tavalla osaksi modernia psykologiaa ja valmennusta. Tutkimuksen kolme aaltoa – onnellisuus, kokonaisvaltainen ihmisyys ja yhteisöllisyys – ovat syventäneet ymmärrystämme hyvinvoinnista ja laajentaneet coachingin näkökulmaa yksilöstä yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan.

Käytännön tasolla coaching ja positiivinen psykologia kohtaavat viiden synergian kautta: hyvän huomaaminen, vahvuuksien hyödyntäminen, mindfulness, tunne- ja myötätuntotaidot sekä hyvinvoinnin vahvistuminen sekä asiakkaalle että coachille. Näiden rinnalla konkreettiset työkalut, kuten vuorikiipeämisen metafora ja vahvuuskortit, tekevät valmennuksesta vaikuttavaa ja juurruttavat opit arkeen.

Lopulta kyse on siitä, että ihminen kohdataan kokonaisuutena. Valmennuksessa ei voi erottaa työtä, terveyttä ja ihmissuhteita toisistaan, vaan kaikki kietoutuu yhteen. Voimme valmentaa vain ihmistä, emme työtä tai tavoitetta. Positiivisen psykologian avulla coachingista tulee holistinen ja eettinen sekä systeemisesti kestävä prosessi, jossa tavoitteiden saavuttaminen ei tapahdu hyvinvoinnin kustannuksella, vaan sen rinnalla ja sitä vahvistaen.

Coaching ja positiivinen psykologia ovat siis voittava yhdistelmä – tapa auttaa ihmisiä kukoistamaan, voimaan hyvin ja rakentamaan aidosti sekä kestävästi merkityksellistä elämää.

Lähteet:

Viivi Pentikäinen, ”Coachingin ja positiivisen psykologian synergiat”. Luento Suomen Coaching-yhdistykselle 9.9.2025. 

Viivi Pentikäinen (2022). Rakkauskirje positiiviselle psykologialle. Suomen Positiivisen psykologian yhdistys. https://www.sppy.fi/rakkauskirje-positiiviselle-psykologialle/

Tutustu myös näihin lähteisiin:

Martin Seligman

Barbara Fredrickson

Todd Kashdan

Suzy Green & Stephen Palmer

VIA (Values in Action)

RAW-malli

Tekstin innoittaja

Tämä teksti on syntynyt Viivi Pentikäisen 10.9.2025 Suomen coaching-yhdistyksen jäsentilaisuudessa pitämän puheenvuoron “Coachingin ja positiivisen psykologian synergiat ” – pohjalta. 

Viivi Pentikäisellä (VTM & MSc) on yli 20 vuoden työkokemus coaching- ja koulutusalalta positiivisen psykologian ja ratkaisukeskeisen valmennuksen parista. Hän on soveltavan positiivisen psykologian ja coaching psykologian maisteri (Applied Positive Psychology & Coaching Psychology, University of East London) ja Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija. 

Hän on Positive Psychology Coach® 60 opintopisteen laajuisen koulutusohjelman kehittäjä sekä Positive Education Oy:n perustaja ja luova johtaja sekä coaching koulutusten pääkouluttaja. Positive Education Oy on yksi Suomen johtavista positiivisen psykologian koulutusohjelmien kehittäjistä ja toteuttajista.