Mentalisaatio yhteyden rakentajana on inhimillinen kyky, jonka avulla rakennamme ymmärrystä ja luottamusta ihmissuhteissa. Se mahdollistaa syvemmän yhteyden sekä itseemme että toisiin.
Mentalisaatio on kyky ymmärtää mielen toimintaa
Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä hahmottaa mielen aktiivista toimintaa itsessä ja toisissa ihmisissä. Toisin sanoen, se on pyrkimystä nähdä päällepäin näkyvän käyttäytymisen taakse ja pohtia, minkälaisia mielen tiloja käyttäytymisen takana on.
Mentalisaatio on avain toisen ihmisen ymmärtämiseen: kun ymmärrämme, minkälaiset ajatukset, toiveet, pelot, uskomukset tai kokemukset motivoivat toisen käyttäytymistä, voimme tehokkaasti vähentää toiseen kohdistuvia väärintulkintoja.
Mentalisaatio tukee myös itsen ymmärtämistä
Mentalisaatio ei kohdistu vain toisiin ihmisiin, vaan se on myös avain itsen ymmärtämiseen – toisin kuin usein luulemme, ei oma mielemme ole itsellemmekään läpinäkyvä.
Mentalisaatio on meissä kaikissa olemassaoleva, luontainen inhimillinen kyky, joka vähenee merkittävästi stressaavissa tilanteissa. Voimme tulla tietoisiksi näistä mekanismeista ja aktiivisesti harjoitella mentalisaatiota, mikä voi merkittävästi vahvistaa ja lähentää ihmissuhteita kotona ja työpaikalla.
Mentalisaatio yhteisöissä ja yhteiskunnassa
Mentalisaatio auttaa myös ymmärtämään ryhmien ja yhteisöjen sekä kokonaisten yhteiskuntien sisällä tapahtuvia ilmiöitä. Mentalisaatiokyky on terveen vuorovaikutuksen ja ihmisenä olemisen ydintä.
Mentalisaatiokyky kehittyy varhaisissa vuorovaikutussuhteissa, mutta se on muovautuva taito, jota voidaan vahvistaa läpi elämän. Mentalisaation heikkeneminen esimerkiksi stressin tai traumaattisten kokemusten myötä on normaalia, mutta kyky voidaan palauttaa tietoisella harjoittelulla, turvallisessa vuorovaikutuksessa ja tarvittaessa ammatillisella tuella.
Kouluttaja: Nina Pyykkönen, erikoispsykologi PsL, psykoterapeutti, jungilainen coach ACC

Nina Pyykkönen – mentalisaation asiantuntija ja tuottelias kirjoittaja
Nina Pyykkönen on erikoispsykologi PsL, psykoterapeutti, jungilainen coach ACC, työnohjaaja, ekoterapeutti ja yksi Suomen johtavista mentalisaatiotyöskentelyn asiantuntijoista.
Hänellä on yli 20 vuoden kokemus terapeuttisesta työstä ja koulutuksesta, ja hän on ollut mukana kehittämässä sekä kirjallisuutta että työvälineitä mentalisaatiota tukemaan.
Nina Pyykkönen on kirjoittanut laajasti mentalisaatiosta ja sen merkityksestä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnallisissa ilmiöissä. Hänen tuotantonsa kattaa artikkeleita, asiantuntijatekstejä, tutkimusjulkaisuja ja työvälineitä, jotka syventävät ymmärrystä mentalisaatiosta käytännön ja teorian tasolla.
Mentalisaatio yhteyden rakentajana on yksi keskeinen teema Pyykkösen kirjoituksissa. Hänen tarkastelutapansa korostaa mentalisaation roolia siltojen luomisessa yksilöiden, ryhmien ja yhteiskunnan tasolla.
Julkaisut käsittelevät muun muassa mentalisaatiota ihmissuhteissa, organisaatioissa, työnohjauksessa, varhaisessa vanhemmuudessa sekä ympäristöahdistuksen yhteydessä. Pyykkösen yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa näkyy monipuolisena ja poikkitieteellisenä lähestymistapana.
Pyykkösen uusin julkaisu Mentalisaatio ihmissuhteissa -kortit (Reuna, 2024) on konkreettinen väline itsereflektioon ja vuorovaikutuksen syventämiseen. Työväline tukee erityisesti tilannetta, jossa halutaan vahvistaa mentalisaatiota yhteyden rakentajana esimerkiksi ohjaus-, opetus- tai terapiatyössä.
Lisätietoja mentalisaatiosta
www.mentalisaatio.fi
https://open.spotify.com/episode/4iOrXpKKsxi1wAmSDhxnmW
Alfthan N (2024). Mentalisaatio ihmissuhteissa -kortit. Reuna Publishing House Oy. 1. painos.
Pyykkönen N, Pyykkönen AJ (2023). Mistä on mentalisoivat organisaatiot tehty? Osviitta 2/2023.
Pyykkönen N (2021). Ympäristöahdistus, mentalisaatio ja toivo. Ympäristöahdistus.fi verkkojulkaisu. https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/ymparistoahdistus-mentalisaatio-ja-toivo/Pyykkönen N,
Kauranen A, Pyykkönen N. (2021). Senioripysäkki®-ryhmänohjaajan käsikirja. Helsinkimissio ry.
Keinänen M, Pyykkönen N. (2020). Mentalisaatiokyky tunneyhteyden ilmentäjänä ja ylläpitäjänä. Teoksessa Leskinen ja RIta (toim.) YHTEYS psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä. EFPP Suomen 30-v juhlakirja. Prometheus kustannus.
Rehnbäck K, Pyykkönen N (2020). Työnohjaus tarvitsee mentalisaatiota. Osviitta 1/2020. https://www.suomentyonohjaajat.fi/artikkeli/tyonohjaus-tarvitsee-mentalisaatiota
Pajulo, M., Tolvanen, M., Pyykkönen, N., Karlsson, L., Mayes, L., & Karlsson, H. (2018). Exploring parental mentalization in postnatal phase with a self-report questionnaire (PRFQ): Factor structure, gender differences and association with sociodemographic factors. The Finn Brain Birth Cohort Study. Psychiatry research, 262, 431-439.
Pyykkönen N (2018). Mentalisaatio huostaanotetun lapsen kehityksen tukena. Julkaisussa Niemi-Järvinen P, (Toim.) (2020). Iskä, äiskä, omahoitsu ja mä siltaa rakentamassa. Perhekeskeisen asiakastyön käsikirja lastensuojelun ammattilaisille. Pelastakaa Lapset ryn julkaisusarja nro 26.
Pyykkönen N. (2017). Episteeminen luottamus kehityksen mahdollistajana. Kliininen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Teoksessa: Laitinen, I. & Ollikainen, S. (toim.) Mentalisaatio. Teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö, 2017.
Pajulo, M., Salo, S., & Pyykkönen, N. (2016). Mentalisaatio ja reflektiivinen funktio. Teoksessa Kirsti Kumpulainen, Eeva Aronen, Hanna Ebeling, Eila Laukkanen, Mauri Marttunen, Kaija Puura & Andre Sourander (toim.) Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Printon: Tallinna, 81-87.
Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. (2016). Mentalisaatio – ydinalue lasta suojaavassa työssä. Perheterapia 1/2016. Suomen mielenterveysseura.
Pajulo M, Salo S, Pyykkönen N. (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Duodecim, 131 (11): 1050-7.
Pajulo M, Pyykkönen N. (2014) Mentalisaatiokyvyn arviointi varhaisessa vanhemmuudessa. Kirjassa: Anne Viinikka (toim.): Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Pajulo M., Pyykkönen N. ja Karlsson L. (2012). Vanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt. Suomen Lääkärilehti, 10/2012. Artikkelin nettiversio: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/5667/sll402012-2813.pdf
Pajulo M, Pyykkönen N, Kalland M, Sinkkonen J, Helenius H, Punamäki R-L. (2012). Substance-abusing mother-baby pairs in residential treatment: importance of pre-and postnatal reflective functioning. Infant Mental Health Journal, 33(1): 70-81.
Pajulo M., Pyykkönen N., Kalland M., Sinkkonen J., Helenius H. & Punamäki R. (2011). Substance abusing mothers in residential treatment with their babies: postnatal symptomatology and it’s association with mother-child relationship and later need for child protection actions. Nordic Journal of Psychiatry, 65(1): 65-73.
Pajulo M., Pyykkönen N. (2011). Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa. Teoksessa: Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.), Helsinki: WSOY s.71-94.
Liity jäseneksi ja olet mukana Suomen suurimmassa coaching-yhteisössä
Jos et vielä ole jäsen, nyt on aika liittyä – liittyminen käyt helposti: klikkaa tästä liittymislomakkeelle
Jäsenmaksu on vain 70€ vuodessa. Pieni panostus, josta sinulle on suuri hyöty.
Lataa ilmainen opas: Kysy paremmin, johda fiksummin – 7 kysymystä vaikuttavaan vuorovaikutukseen
Opas tarjoaa 7 vaikuttavaa kysymystä, jotka voit ottaa heti käyttöön sekä arjessa ja työssä. Ladatessasi oppaan liityt samalla myös Suomen Coaching-yhdistyksen sähköpostilistalle, josta saat lisää valmentavan otteen ja coachingin työkaluja ammatilliseen kehitykseesi.