Minäpystyvyys ja luovuus ovat tärkeitä voimavaroja niin työelämässä kuin arjessa, mutta niiden kehittäminen vaatii usein tavoitteenmukaista ja valmentavaa tukea. Coaching-prosessi tarjoaa tälle tukevan ympäristön, jossa yksilön vahvuudet saavat tilaa, ja rohkeus uusien ratkaisujen löytämiseen vahvistuu.
Coaching-prosessissa luovuus kukoistaa, kun yksilö alkaa luottaa kykyihinsä ja oppii kohtaamaan haasteet uusin näkökulmin. Tässä blogissa tarkastellaan, kuinka coaching voi vahvistaa minäpystyvyyttä ja luovuutta, luoden merkityksellisten oivallusten ja uudenlaisten ratkaisujen puitteet. Tekstin sisältö pohjautuu väitöstutkija Tuomas Hongiston ajatuksiin minäpystyvyydestä
Työelämä ja luovuuden merkitys
Nykypäivän työelämässä ja organisaatioissa luovuus ja kyky innovatiivisiin ratkaisuihin ovat keskeisiä menestystekijöitä. Työntekijöiden odotetaan yhä enemmän kykenevän ajattelemaan luovasti ja löytämään uusia tapoja lähestyä ongelmia. Suomessa tutkimustiedon merkitystä yritysten ongelmien ratkaisemisessa painotetaan, mutta investoinnit luovuuden kehittämiseen jäävät monesti vähäisiksi niin organisaatioiden kuin yksilöiden tasolla.
Yhä useammissa organisaatioissa ymmärretään, että luovuus ei ole vain taiteellisten alojen etuoikeus, vaan keskeinen osa liiketoimintaa ja strategista suunnittelua. Organisaatiot, jotka rohkaisevat työntekijöitään ajattelemaan luovasti, ovat yleensä innovatiivisempia ja kilpailukykyisempiä. Luovuus voi olla se tekijä, joka erottaa menestyvän yrityksen kilpailijoistaan.
Digitaalinen transformaatio ja tekoäly hallitsevat yhä suuremman osan rutiinitehtävistä, mikä vapauttaa aikaa ja tilaa ihmisten erityisille kyvyille. Työntekijöiden kannattaa suunnata huomionsa ominaisuuksiin, joissa he voivat erottautua ja joita tekoäly ei kykene jäljittelemään: luovuus, intuitio, tunnetaidot ja kyky ajatella abstraktisti. Nämä ominaisuudet ovat yhä arvokkaampia työmarkkinoilla, ja niiden kehittäminen on välttämätöntä.
Maailman talousfoorumi (WEF) nimesi vuoden 2020 raportissaan kriittisen ajattelun ja luovan ongelmanratkaisun tärkeimmiksi työelämätaidoiksi. Työelämän paineiden keskellä yksilön oman kokemuksen luovuudesta ja sen merkityksestä tulisi kuitenkin olla keskiössä. Tämä tarkoittaa, että coachingin rooli luovuuden ja minäpystyvyyden tukijana on entistä tärkeämpää.
Ihmisen kyky ylittää itsensä ja löytää merkitystä luovuuden avulla
Tuomas Hongisto kuvaa ihmisen hämmästyttävää kykyä ylittää itsensä ja löytää merkityksellisyyttä luovan toiminnan kautta. Luovuus on inhimillisyyden ytimessä ja on olennainen osa kukoistavaa, onnellista elämää, jossa ihminen voi toteuttaa itseään. Luovuus ei ainoastaan paranna elämänlaatua, vaan se voi myös auttaa yksilöitä navigoimaan haastavissa tilanteissa.
Tutkimukset luonnontieteissä osoittavat, kuinka ihminen pystyy kehittämään abstrakteja symboleita ja sääntöjä, jotka johtavat suuriin oivalluksiin – kuten Einstein osoitti suhteellisuusteoriansa avulla. Tämä muistuttaa siitä, että ajattelun voimalla yksilö voi “siirtää vuoria.” Luovuuden kyky ei ainoastaan rajoitu luovaan ajatteluun, vaan se laajentaa myös yksilön kykyä ratkaista ongelmia monipuolisemmin ja kekseliäämmin.
Luovuus on vahvasti sidoksissa itsensä ylittämiseen: luova ongelmanratkaisu voi synnyttää hetkiä, jolloin ihminen kokee ylittäneensä itsensä ja saavuttaneensa jotakin uutta. Tämä tuo elämään merkitystä ja intohimoa, joka usein vahvistuu luovassa tekemisessä. Harrastuksissa, kuten auton rakentamisessa tai taiteellisessa työskentelyssä, ihmiset kokevat iloa ja täyttymystä ratkaistessaan haasteita ja luodessaan jotakin omaa.
Asta Raamin tutkimuksen mukaan intuitio on merkittävä osa luovuutta, ja se mahdollistaa odottamattomien oivallusten syntymisen.
Luovuus yhteiskunnassa ja sen käsitteen avartaminen
Yhteiskunta ja sosiaaliset normit värittävät luovuuden käsitettä, ja monesti luovuutta pidetään mystisenä ja vain tiettyihin taiteellisiin aloihin kuuluvana ilmiönä. Beethovenin kaltaisten mestareiden ja suurten säveltäjien myötä luovuutta on alettu ajatella jonakin jumalallisena, poikkeuksellisena lahjana. Syvemmässä tarkastelussa tästä mystiikasta löytyy kuitenkin käytännöllinen ulottuvuus: luovuus ei ole vain abstrakti ilmiö, vaan siihen liittyy konkreettisia, arkipäiväisiä toimia.
Hongisto korostaa, että luovuuden käsite on monille epämääräinen ja käsitteen laajuus usein yllättää. Käsitys luovuudesta usein liittyy älykkyyteen tai taiteellisiin kykyihin, vaikka todellisuudessa luovuus ei ole pysyvä tai synnynnäinen ominaisuus, vaan kehitettävissä oleva taito. Luovuuden kehittämisessä on tärkeää ymmärtää, että se ei ole vain taidetta tai luovaa kirjoittamista; se voi ilmetä monilla eri elämänalueilla.
Luovuutta voidaan tarkastella kahdella eri tasolla: englanninkielisestä sanasta ”creativity” johdetulla “isolla C:llä”, joka edustaa poikkeuksellista luovuutta ja pysyvää vaikutusta yhteiskuntaan, sekä “pienellä c:llä”, joka viittaa jokapäiväiseen, arkeen liittyvään luovuuteen. Pieni c on esimerkiksi taitoa keksiä, miten hyödyntää ruoantähteitä uudessa ruoassa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia jokapäiväisessä elämässä, jolloin jokainen voi kokea luovuutensa ja kyvyt.
Luovuuden määritelmä ja sen esteet
Luovuus on kyky tuottaa uudenlaisia, tehtävään sopivia ja merkityksellisiä ratkaisuja avoimeen ongelmaan. Tämä vaatii kykyä arvioida ratkaisuja ja näkökulmia kriittisesti. Tällaisia ratkaisuja arvioivat lopulta asiantuntijat tai kohdeyleisö, jotka tuntevat alan ja voivat arvioida, onko ratkaisu toimiva ja arvokas. Myytit, kuten ajatus siitä, että luovuus olisi synnynnäistä tai vain harvojen taito, voivat estää yksilöitä kehittämästä omaa luovuutta.
Luovuuden esteet, kuten sisäiset uskomukset ja kulttuuriset odotukset, voivat rajoittaa ihmisen aitoa luovaa ilmaisua. Tällöin coaching voi olla avain, joka auttaa yksilöitä murtamaan nämä esteet ja löytämään oman luovuutensa.
Luova tuote ja ongelmanratkaisu
Luovassa tuotteessa tai ratkaisussa yhdistyvät uutuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tällainen ratkaisu vastaa monivaiheiseen, heuristiseen tehtävään, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Esimerkiksi matemaattisessa laskutoimituksessa oikea vastaus on selkeä, mutta luovassa prosessissa ratkaisuja voi olla useita. Aika ja kulttuuri vaikuttavat siihen, mitä pidetään luovana, ja jotkin ideat voivat olla jopa niin aikaansa edellä, ettei niitä heti hyväksytä. Tieteessä ja tuoteinnovaatioissa luovien ideoiden hyväksyminen vaatii usein aikaa, ja vastustus voi liittyä ihmisten luonnolliseen turvallisuuden tarpeeseen.
Luovuuden hyväksyttävyys on sidoksissa myös ajankohtaan ja kulttuuriin. Ajan ja yhteisön tilanne määrittää sen, mitä pidetään luovana. Erityisesti tuote- ja tiedeinnovaatioiden kohdalla uudet ratkaisut kohtaavat usein muutosvastarintaa. Tässä kontekstissa coaching voi toimia välineenä, joka auttaa yksilöitä ja tiimejä navigoimaan muutoksen läpi.
Amabilen komponenttiteoria luovuuden selitysmallina
Teresa Amabilen komponenttiteorian mukaan luova ongelmanratkaisu on moniulotteinen prosessi, joka koostuu neljästä osatekijästä: sosiaalisesta ympäristöstä, tehtävämotivaatiosta, ammattitaidosta ja luovista prosesseista. Yhteistyö ja sosiaalinen ympäristö tukevat luovuutta, kun taas liian tiukat ulkoiset rajat voivat estää sen. Ammattitaito ja tehtävämotivaatio vaikuttavat siihen, kuinka syvällisesti ihminen uppoutuu luovaan prosessiin.
Amabilen teoria korostaa myös sosiaalisen ympäristön merkitystä luovuuden tukijana. Organisaatioissa, joissa työntekijöitä kannustetaan ja tuetaan luovassa ajattelussa, syntyy usein innovatiivisia ideoita. Tämä tukee väitettä siitä, että coaching on tärkeä osa organisaation kulttuuria.
Minäpystyvyys luovan toiminnan pohjana
Albert Banduran minäpystyvyyden teoria kuvaa yksilön uskoa omiin kykyihinsä. Luova minäpystyvyys tarkoittaa yksilön kykyä luottaa omaan luovuuteensa ja sen vaikutus näkyy siinä, miten ihminen kohtaa epäonnistumisia ja oppii niistä. Minäpystyvyyden kehittäminen luo pohjan resilienssille ja tukee luovuutta. Minäpystyvyys vahvistaa motivaatiota ja sinnikkyyttä, jotka ovat keskeisiä tekijöitä uuden oppimisessa ja kokeilemisessa.
Minäpystyvyyden kasvattaminen vaatii aikaa ja omistautumista. Coachingin avulla yksilöt voivat kehittää kykyään kestää epäonnistumisia ja oppia niistä, mikä on erityisen tärkeää luovassa työssä. Kun yksilö kokee, että hän pystyy ylittämään esteet ja ratkaisemaan ongelmat, hänen itseluottamuksensa kasvaa.
Minäpystyvyyden rakennuspalikat
Minäpystyvyys rakentuu monista tekijöistä, jotka joko vahvistavat tai heikentävät yksilön uskoa omiin kykyihinsä. Näitä rakennuspalikoita ovat:
- Käytännön kokemukset: Jokainen kokemus vaikuttaa minäpystyvyyteen ja luovuuteen. Esimerkiksi aikaisemmat onnistumiset voivat lisätä itseluottamusta tulevissa haasteissa.
- Sijaisoppiminen: Toisten onnistuminen voi rohkaista uskomaan omaan onnistumiseen. Kun yksilö näkee jonkun toisen menestyvän, hän voi uskoa myös omaan kykyynsä.
- Sanallinen kannustus: Positiivinen palaute ja kannustus voivat vahvistaa minäpystyvyyttä. Tämä on erityisen tärkeää coaching-prosessissa, jossa coach voi toimia tukijana ja rohkaisijana.
- Psykofyysinen tila: Fyysiset ja psyykkiset voimavarat vaikuttavat pystyvyyden tunteeseen. Hyvä uni, ravinto ja liikunta tukevat sekä mielen että kehon hyvinvointia.
- Sisäinen dialogi: Tapa, jolla yksilö puhuu itselleen, on merkittävä tekijä minäpystyvyyden rakentumisessa. Positiivinen sisäinen dialogi voi vahvistaa itseluottamusta ja kykyä toimia luovasti.
Coaching-prosessi ja luova minäpystyvyys
Tuomas Hongiston tekemässä diplomityötutkimuksessa, joka toteutettiin ratkaisukeskeisenä coaching-prosessina, kartoitettiin coachingin vaikutusta yksilön luovaan minäpystyvyyteen. Prosessiin sisältyivät alkutapaaminen, kolme coaching-sessiota ja kotitehtäviä, kuten luovuuspäiväkirjan pito ja luovuusindeksikysely. Coaching toi näkyväksi asiakkaiden luovan toiminnan ja vahvisti heidän tietoisuuttaan omista kyvyistään. Luovuuspäiväkirja auttoi asiakkaita huomaamaan, miten he olivat toimineet luovasti arjessaan, mikä synnytti kehitystä ruokkivan “lumipalloefektin”.
Coachingin avulla yksilöt oppivat myös tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan. Kun he ymmärtävät, mitä he tekevät hyvin ja missä he voivat kehittyä, se lisää heidän itseluottamustaan. Tämä tietoisuus on tärkeä askel luovassa työssä, sillä se auttaa heitä suuntaamaan energiansa oikeisiin asioihin.
Coachin rooli ja luottamuksen merkitys
Coachin rooli on tasapainottaa ohjauksen ja tilan antamisen välillä. Luottamuksellinen suhde asiakkaan ja coachin välillä mahdollistaa dialogin, jossa asiakas voi löytää omat vastauksensa. Coachin tulee kyetä tukemaan ilman ohjaavaa asennetta, jotta asiakas tuntee olevansa keskustelun keskiössä. Tämä avoin suhde tarjoaa oivalluksia ja tukee asiakasta syvällisemmässä reflektoinnissa.
Coachin on tärkeää luoda turvallinen ympäristö, jossa asiakas voi jakaa ajatuksiaan ja tunteitaan ilman pelkoa tuomitsemisesta. Tämä turvallisuus on erityisen tärkeää luovan ajattelun kannalta, sillä se kannustaa asiakasta tutkimaan omia ideoitaan ja mahdollisuuksiaan. Kun asiakkaalla on luottamus coachiin, hän on myös valmiimpi ottamaan riskejä ja kokeilemaan uusia lähestymistapoja.
Coachingin vaikutukset organisaatioissa
Organisaatioiden tulisi hyödyntää coachingia työntekijöidensä minäpystyvyyden ja luovuuden tukemiseksi. Coaching parantaa tiimien dynamiikkaa ja lisätä työntekijöiden sitoutumista ja innovaatiokykyä. Johtajien coaching-taidot auttavat heitä tukemaan työntekijöiden kehittymistä. Näin coachingista tulee pitkän aikavälin investointi, joka tukee sekä työntekijöiden että johtajien luovaa ja tehokasta työskentelyä.
Coachingin avulla organisaatiot voivat myös kehittää sisäistä kulttuuriaan, joka tukee luovuutta. Kun työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan ja ajattelemaan laatikon ulkopuolella, se voi johtaa uusiin innovaatioihin ja parempaan kilpailukykyyn markkinoilla. Tämä tarkoittaa, että coaching on tärkeä osa organisaation strategiaa ja kehittämistä.
Luovuuden esteiden ylittäminen
Coachingissa yksilö voi tunnistaa omia rajoittavia uskomuksiaan ja sosiaalisia normejaan, jotka voivat rajoittaa luovaa ajattelua. Tavoitteena on auttaa yksilöitä pääsemään syvemmälle ongelmiin ja löytämään uusia, luovia ratkaisuja.
Coachingin avulla asiakkaat oppivat myös tunnistamaan ja kyseenalaistamaan omia ajattelumallejaan. Tämä voi johtaa siihen, että he oppivat ajattelemaan luovasti ja etsimään uusia mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Tällöin coaching toimii avaimena, joka auttaa yksilöitä ja tiimejä löytämään uusia ratkaisuja ja innovaatioita.
Coachingin merkitys ja tutkimuksen tarve
Coachingin vaikutuksia olisi tärkeää tutkia lisää, sillä alan kasvaessa sen merkitys organisaatioissa ja yksilön kehityksessä korostuu. Coaching on tehokas keino tukea yksilön minäpystyvyyttä ja luovuutta, ja sen tehokkuuden ymmärtäminen vaatii tutkimusta tosielämän coaching-prosesseista.
Tutkimustyö coachingin kentällä voi myös paljastaa uusia lähestymistapoja ja parhaita käytäntöjä, jotka voivat parantaa coachingin vaikuttavuutta. Tämä voi hyödyttää niin organisaatioita kuin yksilöitäkin.
Coaching vaikuttaa
”Edistynyt coaching mahdollistaa asiakasta näkemään elämän kehityksellisenä tarkoituksena ja
voimakkaana minuuden tunteena. Se heijastaa transpersonaalisia psykologisia näkökulmia
tunnistaen ja vastaten asiakkaan kaipuuseen jotakin henkilökohtaista, materiaalista ja arkista
ylittävää kohtaan. Se lisää yksilön ylittävää syvempää tahdonvoimaa, henkilökohtaista vastuuta ja
palvelemista. Se on muutosta korostaen tutkimista ottaen huomioon asiakkaan kokonaisuuden –
heidän suuruutensa ja lahjansa sekä rajoittavat uskomukset ja mallit. Coach luottaa prosessiin,
eikä pelkää esittää kysymyksiä, jotka yhdistävät asiakkaan heidän piilossansa oleviin
toimintamalleihin ja esteisiinsä. Se on voimaannuttava prosessi, joka mahdollistaa asiakkaan
löytävän, kuka hän on ja miten toimia ydinarvojensa pohjalta. Se on todellisen henkilökohtaisen
voiman, luovuuden ja itsensä toteutumisen lähde.” (Whitmore, 2017) (käännös Tuomas Hongisto)
Tämä teksti on koostettu Tuomas Hongiston puheenvuorosta “Minäpystyvyys kehittyy coachingilla” – 7.10.2024Suomen Coaching-yhdistyksen jäsentilaisuudessa.
Tuomas Hongisto
Tuomas Hongisto on Ratkaisukeskeinen coach, Yrittäjä, Upseeri (evp), Sotatieteiden maisteri, Diplomi-insinööri sekä väitöskirjatutkija.
Tuomaksen diplomityö “Luovan minäpystyvyyden kehittäminen ratkaisukeskeisellä coachingilla” löytyy tästä.
Tuomas Hongiston diplomityön tavoitteena oli selvittää, miten ratkaisukeskeinen coaching vaikuttaa yksilön luovaan minäpystyvyyteen. Vastauksia tutkimustehtävään haettiin kahden tutkimus- kysymyksen avulla:
- Millaisia vaikutuksia ratkaisukeskeisellä coachingilla on valmennettavien luovaan minäpystyvyyteen?
- Miten coaching-prosessin eri tekijät vaikuttavat tuloksiin?
Tutkimuksen avulla pyrittiin luomaan tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ratkaisukeskeisellä coachingilla on valmennettavien luovaan minäpystyvyyten ja hahmottamaan, miten coaching-prosessi ja sen eri elementit voivat saada aikaan muutosta valmennettavien luovassa minäpystyvyydessä.
Lue seuraavaksi: Eettiset ohjeet ovat tärkeä ja luonnollinen osa ammatti-coachin työtä.
